Ruokatrendit 2024 -paluuta perusasioiden äärelle. / Mattrenderna 2024 – vi återgår till grunderna.
Ruokatrendit 2024 -paluuta perusasioiden äärelle.
Vuodenvaihteessa suunnataan katse tulevaan. Isot kaupparyhmät ovat julkaisseet ruokailmiölistaukset tulevalle vuodelle. Kotiliesi-lehdessä julkaistiin marraskuussa 2023 artikkeli vuoden 2024 ruokatrendeistä, jossa vedettiin yhteen kaupparyhmien trendikatsauksia.
Vuonna 2024 ruokakoreissa tulee näkymään selkeästi inflaation mukana tuomat ruoan hinnannousun aiheuttamat muutokset. Se mitä kuluttajan ostoskorista löytyy, eroaa siitä mitä kuluttaja haluaisi ostoskoristaan löytyvän.
Keskon tekemästä kyselytutkimuksesta selviää, että kuluttaja haluaisi ostaa enemmän kasviksia, enemmän kotimaista kalaa, marjoja, hedelmiä, juureksia ja kuitupitoisempaa ruokaa, mutta ruokakoriin päätyy päinvastaisia tuotteita. Ruokakoreista löytyy jauhelihaa, valmisruokia ja herkkuja.
Ruokatrendit 2024: lautasella broileria ja jauhelihaa - superfoodit ja täsmädieetit saavat väistyä
K- ja S-ryhmän trendikatsausten mukaan paluu perusasioiden äärelle näkyy vahvasti.
Perinteinen kotiruoka, halpa arkiruoka ja paluu tavalliseen sekaruokavalioon näkyy ostokäyttäytymisessä. Kuluttajien hintatietoisuus on vahvistunut ja kyselytutkimukset paljastavat, että ruoan hinta tarkistetaan ennen ostopäätöksen tekoa yhä useammin.
Ostoskorit eivät täyty puolen kilon kasvistavoitteella, eivätkä kotimaisella kalalla. Tämä kertoo kukkaronnyörien kiristämisestä.
Koko ikäluokan ostoskoria tarkastellessa lautaselle päätyy yhä enemmän jauhelihaa ja broileria. Lihan välttäminen trendinä on laantunut samalla kun vegaanituotteiden ja kasviproteiinivalmisteiden kulutuksen kasvu hiipuu.
Lihan vähentäminen ja kasvispainotteisempi ruokavalio näkyy edelleen etenkin nuorempien 25-34-vuotiaiden ostoskoreissa.
Kokonaisvaltainen hyvinvointi on edelleen kuitenkin keskeinen megatrendi ja se jatkaa edellisvuosien tapaan kasvuaan. Kaupparyhmien tekemien tutkimusten mukaan hyvinvointiin panostetaan nyt perinteisin keinoin kuten monipuolisella sekaruokavaliolla ja säännöllisesti syömällä.
Keskolta kerrotaan, että kasvisten kysyntä yleisesti on pienentynyt. Nähtävissä on mahdollisesti perinteisten suomalaisten juuresten paluu lautasille.
S-ryhmässä kasvisten osuuden laskuun tartuttiin toimintamallilla, jossa alle euron kappale- tai kilohinnaltaan maksavia hedelmiä ja vihanneksia nostetaan esiin. Tämä on purrut ja kasvisten ostaminen on palautunut viime syksyn laskeneesta tasosta, S-ryhmästä kerrotaan.
S-ryhmä kertoo, että elämyksiä ja nautintoa haetaan herkutellen. Herkuttelutuotteiden menekki on kasvanut lähes kolmen prosentin vuosivauhtia 2020-luvulla. Herkuttelu sisältää makeiset, jäätelön, keksit, snacksit, leivonnaispakasteet, kahvileivät ja konditoriatuotteet. Karkkikauppaa vetävät erityisesti irtokarkit.
Aika vastaan hinta – valmisruoalla ja puolivalmisteilla helppoutta arkeen
Hinta on tällä hetkellä merkittävin kuluttajakäyttäytymiseen vaikuttava trendi.
Kuluttaja on todella hintatietoinen, mutta samaan aikaan kun kotikeittiöissä painitaan mihin rahat riittävät, valmisruokamenekin kasvu jatkuu. Tämä liittyy siihen, että kuluttaja kokee, että aika on rahaa. Eli valmisruoalla säästetään aikaa, vaikka se maksaakin enemmän. Erityisesti nuoret valitsevat kalliimman valmisruoan ajan säästämisen takia.
Yhä useampi suomalainen kertoo syövänsä osan arkiruoasta valmisruokina tai puolivalmisteina. Erityisesti pakastealtaan aarteet tulevat avuksi arkisyömiseen. Pakasteranskanperunat ja pakastettujen mikroaterioiden kasvu on ollut huomattavaa. Helppouden ja nopeuden vaateeseen vastaavat myös välipalat. Välipalojen myynnin kasvu on erityisen suurta valmiiden voileipien ja wrappien tuoteryhmissä.
Ravitsemusnäkökulmasta katsottuna tämän hetken trendit, eivät välttämättä osoita haluttuun suuntaan. Kasvisten kulutuksen lasku sekä herkuttelutuotteiden kulutuksen kasvu, on jotakin mitä erityisesti kannattaa pitää silmällä.
Mattrenderna 2024 – vi återgår till grunderna.
Vid årsskiftet styr vi blickarna framåt. De stora handelskedjorna har publicerat sina trendrapporter inför det kommande året. I tidningen Kotiliesi publicerades det i november 2023 en artikel, i vilken man summerar handelns trendrapporter för 2024.
År 2024 kommer det tydligt att synas förändringar, som beror på höjda livsmedelspriser. Det som hamnar i konsumentens köpkorg, skiljer sig från det som han skulle vilja köpa.
Enligt en enkät som Kesko gjort framgår det att konsumenten skulle vilja äta mera grönsaker, inhemsk fisk, mera bär och frukt samt rotsaker och fiberrik mat, men det man köper är något helt annat. I köpkorgarna finner man malet kött, färdig mat och olika läckerheter.
Mattrenderna 2024 – På tallriken har vi broiler och malet kött. Superfood och olika specialdieter får ge vika.
Enligt K- och S-gruppens trendrapporter ser man tydligt en återgång till basföda. Traditionell husmanskost, samt förmånlig vardagsmat och återgång till en vanlig blanddiet, syns i köpbeteendet. Konsumentens prismedvetenhet har ökat och enkäter som gjorts visar att priset är en viktig faktor som styr köpbeteendet. Målsättningen att vi skulle äta ett halvt kilo grönsaker dagligen och inhemsk fisk regelbundet uppfylls inte i dag. Orsaken till detta är priset.
Då man granskar alla åldersgrupper äter vi allt mera malet kött och broiler. Trenden att undvika kött har avtagit, samtidigt som veganprodukternas och växtproteinprodukternas konsumtionstillväxt har minskat. Fortfarande är det unga konsumenter mellan 25-34 år som allt oftare prefererar en vegetabilisk diet.
Helhetsvälmåga är trots allt fortfarande en stark megatrend och denna trend förstärks stadigt. Enligt enkäterna som handelns grupper gjort satsar man förtillfället på sin välmåga med traditionella metoder, genom att regelbundet äta vanlig husmanskost.
Från Kesko berättar man att konsumtionen av grönsaker har sjunkit. Eventuellt kan man dock skönja en svag ökning av konsumtionen av rotsaker.
Inom S-gruppen åtgärdade man nedgången i konsumtionen av grönsaker genom specialerbjudanden på grönsaker och frukt till ett kilopris på en euro. Detta har hjälpt upp situationen och numera ligger konsumtionen av grönsaker på samma nivå som för ett år sedan.
Från S-gruppen berättar man att upplevelser och njutning sökes genom att äta olika läckerheter. Konsumtionen av olika läckerheten har stigit med ca tre procent per år under 2020-talet. Dessa läckerheter omfattas av sötsaker, glass, kex, snacks, djupfrysta bakverk, kaffebröd och konditoriprodukter. Inom gruppen sötsaker är lösgodis den mest populära produktkategorin.
Tid eller pris – genom att välja färdig mat och halvfabrikat vill man underlätta vardagen
Priset är alltså för tillfället den faktor som mest påverkar konsumtionsbeteendet.
Konsumenten är verkligen prismedveten, men samtidigt som man funderar på till vad pengarna räcker, fortsätter konsumtionen av färdig mat att stiga. Det beror på att konsumenten tycker att tid är pengar. Genom att köpa färdig mat, anser man sig spara tid. Då väljer man alltså färdig mat trots att den kostar mera. Speciellt unga konsumenter uppskattar färdig mat.
Allt flera finländare säger sig i vardagen preferera färdig mat och halvfabrikat. Olika djupfrysta halvfabrikat hjälper oss i vardagen. Djupfryst fransk potatis och djupfrysta matportioner säljs allt mera. Konsumtionen av olika mellanmål, som upplevs vara snabba och enkla, stiger också. Speciellt mycket har konsumtionen av olika smörgåsar och wrap ökat.
Ur näringsperspektiv sett pekar de nuvarande mattrenderna nödvändigtvis inte i rätt riktning. Nedgången i konsumtionen av grönsaker samt uppgången i konsumtionen av olika läckerheter är oroväckande, och definitivt något som man bör följa med.
