Ravintosuositukset eli ruokaympyrät täyttivät 70 vuotta – silti syömisessämme on vielä parannettavaa
Ravintosuositukset eli ruokaympyrät täyttivät 70 vuotta – silti meillä on syömisessä vielä parannettavaa
"Marjojen, vihannesten ja hedelmien vähäinen käyttö on ongelma. Turmiollista kehitystä on sokerin, valkeiden vehnäjauhojen ja rasvan käytön lisääntyminen."
Arvio koskee suomalaisten ruokavaliota ja sopisi täydellisesti nykypäivään. Sen esittivät kuitenkin jo vuonna 1951 nobelisti A.I. Virtanen ja ravintokemian professori Paavo Roine. 70 vuotta myöhemmin ollaan yhä samassa tilanteessa.
Ruokaympyrä tuli Suomeen 70 vuotta sitten
Suomalaisia on kannustettu syömään oikein jo noin 70 vuotta. Ensimmäinen ruokaympyränä tunnettu malli tuotiin meille Yhdysvalloista vuosina 1949–50. Talousopettaja Tellervo Hakkarainen otti pohjaksi vuonna 1946 julkaistun "The Basic Seven" -mallin, suomensi sen ja nimesi "perusseitsikoksi". Hakkaraisen versio esiteltiin syyskuun 1950 Kotiliesi-lehdessä, ja sen leviäminen alkoi. Vuonna 1954 perustettiin Valtion ravitsemusneuvottelukunta, joka otti huolehtiakseen suosituksista ja tekee ne edelleen.
Malli jalostui sitä mukaa, kun elintason kasvun mukana monipuolistuneet ruoka-aineet valtasivat tilaa. 1970-luvun alussa kuusikulmaisenakin esitetyssä mallissa olivat jo mukana öljyt, jäätelöt ja jogurtit. Vuoden 1977 ruokaympyrä oli monessa mielessä käänteentekevä. Se sisälsi valokuvat ruoka-aineista ja antoi suositukset niiden määristä. Mikä tärkeintä, voi- ja rasvasektori kapeni muihin verrattuna laihaksi terveystavoitteiden mukaisesti.
Kohti 2020-lukua: DASH ja kestävä kehitys
Nyt valmistellaan uusia 2020-luvun ravitsemussuosituksia. Yhteispohjoismainen työ alkoi vuoden 2019 alussa, ja valmista pitäisi olla vuosina 2022–2023.
Pohjana ovat vuoden 2014 suositus ja ainakin kaksi perussuuntaa: DASH ja kestävä kehitys. Silloin suomalaisissa suosituksissa uutta oli ruokavalion kokonaisuuden ja terveyden välisen yhteyden esille tuominen. Ruokavalintojen tueksi oli tehty uusi ruokakolmio ja lautasmalli. Mukana ovat myös ravintoainekohtaiset suositukset.
DASH (Dietary Approaches to Stop Hypertension) eli verenpaineen alentaminen ruokavaliolla, on 2010-luvun tieteilijöiden lemmikki ja tiivistys siitä, mitä juuri nyt pidetään terveellisenä. Se painottaa muun muassa hedelmiä, kasviksia ja täysjyväviljoja. Punaisen lihan, sokerin ja suolan käyttöä se kehottaa vähentämään.
Kestävän kehityksen ruokavalio taas lähtee siitä, että ravinto ei saa kuormittaa ympäristöä liiaksi. Mikä on hyvä ympäristön kannalta, on pitkälti hyvä myös terveyden kannalta. Liha- ja ympäristötietoisuus ovat lyömässä ryminällä läpi. Haittavaikutuksista varoittavat nyt kaikki: Suomi, Pohjoismaat, EU ja YK.
Suomalaisten tutut helmasynnit...
Hedelmille, kasviksille ja marjoille olisi todella tarvetta. Syömme niitä yhä keskiarvona ihan liian vähän. Punaista lihaa, sokeria ja rasvaa sen sijaan kuluu liikaa, etenkin miehillä.
Suomalaiset miehet syövät punaista lihaa keskimäärin 750 grammaa viikossa ja naisetkin 400 grammaa, kun suositus on korkeintaan 500 grammaa. Suositellun määrän kasviksia eli vähintään 500 grammaa päivässä syö vain harva. Suomalaisista aikuisista noin 80 prosenttia, miehistä 86, jää tämän alle. Liikaa suolaa saavat lähes kaikki, liian vähän kuitua 95 prosenttia miehistä.
Suositukset ovat paikallaan
Suurin osa suomalaisista on sitä mieltä, että suositukset on hyvä asia ja yrittää noudattaa niitä. Eri asia sitten on, jaksaako niitä ihan aina toteuttaa arjessa. Kuolleisuus sydän- ja verisuonitauteihin on 1970-luvulta laskenut selvästi. Mutta vielä pitäisi jaksaa vähän skarpata, koska nämä taudit eivät ole hävinnyt Suomesta mihinkään.
Tutkijat tekevät ravitsemussuositusten eteen raakaa työtä. Pohjoismaiset ravitsemustieteilijät ovat varsin yksimielisiä hyvästä ruokavaliosta ja sen taustalla olevasta tieteellisestä näytöstä.Yhteenvetona voi todeta, että avain on maltissa ja monipuolisuudessa. Onneen ei ole oikotietä!
Lähde: YLE, 2019
Näringsrekommendationerna eller kostcirklarna fyllde 70 år – trots det finns det fortfarande saker att förbättra i vad vi äter
” Problemet ligger i att vi äter för litet bär, frukt och grönsaker. Det är oroväckande att socker, vitt vetemjöl och fett används allt mera”
Detta uttalande om finländarnas kost passar fullständigt in idag, fastän det härstammar från vad nobelpristagaren A.I. Virtanen och professorn i näringskemi Paavo Roine sade år 1951. Vi är alltså 70 år senare fortfarande i samma situation.
Kostcirkeln kom till Finland för 70 år sedan
Vi finländare har uppmanats att äta rätt redan i 70 års tid. Den första modellen, känd som kostcirkel, kom till oss från USA under åren 1949-50. Hushållsläraren Tellervo Hakkarainen tog modell av ”The Basic Seven”-modellen, och översatte den. Hakkarainens version publicerades år 1950 i tidningen Kotiliesi, varefter den började spridas. År 1954 grundade man Statens näringsdelegation, som tog hand om näringsrekommendationerna, och som gör det fortfarande i dag.
Modellen utvecklades an efter då levnadsstandarden steg och nya matvaror lanserades. I modellen på 1970-talet fanns det redan oljor, glass och yoghurt. Den kostcirkel som lanserades år 1977 var redan ganska långt utvecklad. Den innehöll fotografier av matvarorna, och klargjorde näringsämnenas rekommenderade mängd i kosten. Viktigt var att smör- och fettsektorn blev smalare, till förmån för det övriga. Detta var helt i enlighet med hälsomålsättningarna.
Mot 2020-talet: DASH och hållbar utveckling
Nu arbetar man med 2020-talets näringsrekommendationer. Det samnordiska arbetet inleddes i början av år 2019, och borde vara klart åren 2022-2023.
Som bas har man år 2014:s näringsrekommendationer och därutöver åtminstone två grundinriktningar: DASH och hållbar utveckling. År 2014 var det nytt att man kom fram med sambandet mellan kosten som helhet och vår hälsa. Som stöd för matvalen hade man gjort en ny näringspyramid och en tallriksmodell. Med fanns även rekommendationer för de enskilda näringsämnena.
DASH (Dietary Approaches to Stop Hypertension), eller sänkandet av blodtrycket med hjälp av kosten, blev aktuellt på 2010-talet. Modellen sammanfattar vad man anser vara hälsosamt, och rekommenderar frukt, grönsaker och fullkornssäd. Intaget av rött kött, socker och salt borde man minska på.
En kost som beaktar hållbar utveckling utgår ifrån att kosten inte får belasta naturen för mycket. Det som är bra för naturen är också bra för människan. Medvetenheten om kött- och miljöfrågor håller nu på att slå igenom med kraft. Om olika skadeverkningar informerar nu såväl Finland, de nordiska länderna, EU och FN.
Finländarnas kända stötestenar...
Vi skulle verkligen behöva är mera frukt, bär och grönsaker. I medeltal äter vi ännu för litet av dem. Rött kött, socker och fett äter vi däremot för mycket av. Detta gäller särskilt män.
Finländska män äter i medeltal 750 gram rött kött i veckan och kvinnorna 400 gram, medan rekommendationen är högst 500 gram. Det rekommenderade intaget av grönsaker, minst 500 gram dagligen, äter ganska få. Av den vuxna befolkningen blir 80 % under denna mängd, och av männen hela 86 %. För mycket salt får så gott som alla, medan hela 95 % av männen får för litet fiber.
Det är på sin plats med rekommendationerna
De flesta finländare är av den åsikten att det är bra med näringsrekommendationerna, och att man försöker följa dem. Sen är det en annan sak hur väl man orkar följa dem i vardagen. Visst har dödligheten i hjärt- och kärlsjukdomar sjunkit betydligt sedan 1970-talet. Men ännu borde vi orka skärpa oss litet till, ty dessa sjukdomar har inte försvunnit någonstans.
Forskarna jobbat hårt för näringsrekommendationerna. De nordiska näringsexperterna är mycket eniga om den rekommenderade kosten, och bakom rekommendationerna finns en stor mängd forskningsresultat. Som sammanfattning kan man konstatera att nyckeln ligger i måttlighet och mångsidighet. Till lyckan finns det ingen genväg!
Källa: YLE, 2019
