Kaura – monipuolinen ihmevilja / Havre – ett mångsidigt sädesslag som gör under

Kaura – monipuolinen ihmevilja

Tässä blogissa viittaan Helsingin Sanomissa 4.7.19 julkaistuun artikkeliin, jossa puhtaan kaurasta ihmeviljana. Meneillään on kaurabuumi, mutta miksi kaurasta puhutaan superfoodina?

Kaura on juuri nyt trendikästä. Kauraa, sen käyttömahdollisuuksia ja terveysvaikutuksia tutkitaan ahkerasti, ja yritykset kehittävät hanakasti uusia tuotteita, joita menee paljon vientiin. Sitä voi siis nauttia entistä monipuolisemmin muun muassa juomissa, välipaloissa, jäätelöissä ja lihan korvikkeena. Leipähyllyillä sitä ei voi olla huomaamatta.

Noste näkyy myös tilastoissa. Luonnonvarakeskuksen (Luke) mukaan suomalaiset kuluttivat kauraa viime vuonna 7,3 kiloa henkeä kohti. Vuonna 2010 vastaava luku oli 5,4 kiloa. Yhtenä suosion syynä pidetään kauran terveellisyyttä.

Käydään seuraavaksi läpi kauran tärkeimmät tutkitut terveysvaikutukset ja niiden lisäksi sen etuja ravinnonlähteenä;

1. Alentaa kolesterolia

Kauran terveellisyys nojaa vahvasti tutkimustietoon, sillä EU on hyväksynyt peräti neljä kauraan liittyvää virallista ja tiukasti säädeltyä terveysväittämää. Niistä kaksi ensimmäistä koskee kolesterolia. Kauran sisältämä ravintokuitu beetaglukaani vaikuttaa rasva-aineenvaihduntaan. Se alentaa tutkitusti veren kolesterolia

auttaa ylläpitämään sen normaalia tasoa.

2. Tasapainottaa verensokeria

Kolmas hyväksytty kauran terveysväittämä liittyy verensokeriin. Kauran beetaglukaani auttaa tasaamaan veren sokeripitoisuutta aterian jälkeen.

Jos verensokeri sahaa päivän aikana voimakkaasti ylös ja alas, se aiheuttaa muun muassa väsymystä ja painonnousua sekä lisää riskiä sairastua sokeriaineenvaihdunnan häiriöihin, esimerkiksi kakkostyypin diabetekseen.

3. Hellii vatsaa

Neljännen hyväksytyn terveysväittämän mukaan kauran kuidut lisäävät suolistossa kulkevan ulostemassan määrää. Se taas ehkäisee esimerkiksi ummetusta. Sadassa grammassa kaurahiutaleita on noin kymmenen grammaa kuitua. Ravitsemussuositusten mukaan kuitua pitäisi saada päivittäin 25–35 grammaa. Suomalaisnaisista kolme neljästä ja miehistä kaksi kolmesta saa liian vähän kuitua.

Lisäksi on todettu, että kauran kuidulla on prebioottinen, eli hyödyllisten mikrobien kasvua edistävä vaikutus. Suolistomikrobien hyvinvointi on tärkeää muun muassa siksi, että se voi vähentää matala-asteisen tulehduksen ja kroonisten tautien riskiä. 4. Sisältää hyviä rasvoja ja proteiineja

Kauraa voi väittää terveelliseksi myös sen ravintoarvojen perusteella.

Kaurassa on muihin kotimaisiin viljoihin eli rukiiseen, vehnään ja ohraan verrattuna enemmän proteiinia. Sadassa grammassa kaurahiutaleita on noin 13,6 grammaa proteiinia, ruishiutaleissa 9,6 grammaa, ohrahiutaleissa 8,2 grammaa ja vehnässä 12,9 grammaa.

Kokonaisrasvan määrä on kaurassa suurempi kuin muissa kotimaisissa viljoissa, mutta valtaosa kauran rasvasta on pehmeitä, terveydelle edullisempia tyydyttymättömiä rasvahappoja. Yhteenvetona voidaan todeta että sen lisäksi että kauralla on runsaasta terveyttä edistäviä ominaisuuksia, kauraa pidetään yleisesti hyvin siedettynä viljana. Se allergisoi vain harvoin, ja kaura on luontaisesti gluteenitonta toisin kuin muut kotimaiset viljat. Myös kauranmiedon maun ansiosta, tämä soveltuu monipuolisesti ruoanlaittoon ja leivontaan.

Havre – ett mångsidigt sädesslag som gör under

I denna blogg refererar jag till en artikel som publicerades i Helsingin Sanomat den 4.7.19, i vilken man talar om havren som ett undergörande sädesslag. Man kan säga att vi just nu upplever en verklig havreboom. Men varför påstås havren vara så kallad ”superfood”?

Havre är trendigt just nu! Det betyder också att man forskar flitigt i havrens användningsmöjligheter och hälsofrämjande egenskaper. Företagen utvecklar nya produkter i snabb takt, av vilka även många går på export. Vi har ett allt mångsidigare utbud av havreprodukter i form av drycker, mellanmål, glass och köttersättande produkter. Dessutom finns det ett allt större och mångsidigare brödsortiment.

Havreboomen syns även i statistiken. Enligt Naturresurscentralen konsumerade finländarna i fjol 7,3 kilo havre per person, medan motsvarande siffra för år 2010 var 5,4 kilo. En klar orsak till ökningen anses ligga i havrens hälsofrämjande egenskaper.

Härnäst skall vi titta närmare på de bekräftade hälsofrämjande egenskaperna samt havrens fördelar som näringskälla;

1.Sänker kolesterolhalten

Det finns mycket forskning gällande havrens hälsofrämjande egenskaper, och därför har EU godkänt t o m fyra officiella hälsopåståenden. Av dem hänför sig de två första till kolesterolen. Den kostfiber, betaglukan, som finns i havren påverkar vår fettämnesomsättning. Enligt forskningsresultaten sänker betaglukanen kolesterolhalten i blodet samt hjälper att upprätthålla dess normala nivå.

2. Balanserar blodsockret

Det tredje godkända hälsopåståendet för havren hänför sig till blodsockret. Havrens betaglukan hjälper till att utjämna blodsockerhalten efter måltiden.Om blodsockernivån varierar kraftigt under dagen, orsakar det bland annat trötthet samt viktökning. Dessutom löper man större risk för att insjukna i störningar i sockerämnesomsättningen, till exempel i diabetes av typ två.

3. Bra för magen

Enligt det fjärde godkända hälsopåståendet ökar havrens fibrer den avföringsmängd som finns i tarmen. Detta betyder bland annat en minskad risk för förstoppning.I 100 gram havreflingor finns det ca 10 gram fiber. Enligt näringsrekommendationerna bör man dagligen få 25-35 gram fiber.

Av de finländska kvinnorna får tre av fyra, och av männen två av tre, för litet fiber.Dessutom är det konstaterat att havrens fiber har en prebiotisk effekt, som befrämjar de nyttiga mikrobernas tillväxt i tarmen. Tarmens bakterieflora är viktig bl a för att den kan hindra en låggradig inflammation samt andra kroniska sjukdomar.

4. Innehåller goda fetter och proteiner

Man kan också påstå att haven är hälsosam med tanke på dess näringsvärden. I havren finns det mera protein än i de andra inhemska sädesslagen, dvs vete, råg och korn. I 100 gram havreflingor finns det 13,6 gram protein, i rågflingor 9,6 gram, i kornflingor 8,2 gram samt i vete 12,9 gram.

I havre finns det totalt mera fett än i de andra inhemska sädesslagen, men det är nästan enbart mjukt fett, dvs omättade fettsyror som är nyttiga för hälsan.

Sammanfattningsvis kan man konstatera att förutom att det finns många hälsofrämjande egenskaper i havren, anses havre vara ett sädesslag som de flesta tål. Mycket få får allergiska reaktioner av den, och dessutom havren är naturligt glutenfri, till skillnad från de andra inhemska sädesslagen.På grund av havrens milda smak lämpar den sig också mycket väl att användas mångsidigt i matlagning och bakning.

BLOGIARKISTO /

BLOGGARKIV

UUSIMMAT KIRJOITUKSET /

DE NYASTE INLÄGGEN

SEURAA MINUA /

FÖLJ MIG:

  • Facebook Clean Grey
  • Twitter Clean Grey
  • LinkedIn Clean Grey
  • Instagram Clean Grey