Tiedostava kuluttaminen / Medveten konsumtion
Tiedostava kuluttaminen
K Ryhmä teki viime syksynä tutkimuksen siitä, mitä suomalaiset haluavat syödä, mitä ruokavaliota noudatetaan ja mitä ruokaa ostetaan. Yksi tämän hetken suurimmista ruokailmiöistä ovat tiedostava kuluttaminen. Halutaan ruokaostosten kautta tehdä hyviä ja järkeviä valintoja. Tämä tarkoittaa, että tiedostava kuluttaja näkee asian laajemmin, kuin vain oman kukkaron ja ravitsemuksen näkökulmasta. Mietitään myös mistä ruoka tulee, kuka on sen tuottanut ja miten se on tuotettu.
Tietostavan kuluttamiseen kuuluu esimerkiksi lähiruoan suosiminen, josta kirjoitin edellisessä blogissani. Syksyllä tehdyn tutkimuksen mukaan 34 % suomalaisista aikoo ostaa enemmän lähellä tuotettua ruokaa. Tähän ilmiöön liittyy myös pientuottajien elintarvikkeiden suosimista. Ilmiö näkyy esimerkiksi lihatuotteissa, leipomotuotteissa ja juustoissa.
Tiedostavan kuluttamisen alailmiö on myös ruokahävikin vähentäminen. Ruokahävikin vähentäminen on fiksun ihmisen fiksuja tekoja, jolloin hyvää ruokaa ei haaskata. Tähän pyrkii jo suuri joukko suomalaisia, eikä ilmiö ole vielä hiipumaan päin. 47% suomalaisista pyrkii vuonna 2017 vähentämään ruokahävikkiä. On tullut entistä enemmän reseptejä, joiden ideana on edellisen aterian ylijäämien hyödyntäminen. Samoin monen trendiravintolan ruokalistasta löytyy hävikkiraaka-aineista tehtyjä annoksia.
Toinen alailmiö on eettisen ruoan suosiminen. Eettisen ja erityisesti ympäristöä vähemmän kuormittavan ruoan käyttöä halutaan lisätä selvästi nykyisestä. 19% suomalaista aikoo suosia eettistä ruokaa vuonna 2017. Eettiset valinnat näkyvät esimerkiksi Reilun Kaupan tuotteiden voimakkaassa kasvussa. Mutta vähemmän ympäristöä kuormittavan ruoan tunnistaminen ei ole aina kuluttajalle helppoa, tämän tahtotilasta huolimatta. Mutta osasyynä kasvisruokien lisääntyvään kulutukseen, voidaan pitää nimenomaan ympäristönäkökulmaa.
Tiedostava kuluttaja ei laita ostoskoriinsa kaikkein edullisimpia raaka-aineita. Toisaalta hän pystyy vaikuttamaan ruokalaskuunsa pientämällä ruokahävikkiä. Tutkimusten mukaan Suomessa heitetään vuosittain roskiin ruokaa n130 €:n edestä henkilöä kohden. Kun tämä raha laitetaan fiksusti tuotettuihin raaka-aineisiin, tiedostavan kuluttamisen hinta pysyy kohtuullisena.
Medveten konsumtion
K Gruppen gjorde i höstas en undersökning om vad finländarna vill äta, vad man följer för diet och hurdan mat man köper. En av de största trenderna just nu är medveten konsumtion. Man vill genom sina matuppköp göra goda och kloka val. Det betyder att den medvetna konsumenten funderar igenom sina inköp, inte bara ur pris- och näringsperspektiv, utan ser på saken i ett vidare sammanhang. Han funderar också över varifrån maten kommer, vem har producerat den och hur den är producerad.
Till medveten konsumtion hör bla att favorisera närproducerad mat, om vilket jag skrev i min senaste blogg. Enligt den undersökning som gjordes i höstas tänker 34 % av finländarna köpa mera närproducerad mat. Till trenden hör också att man gärna favoriserar livsmedel från mindre producenter. Denna trend syns speciellt gällande köttprodukter, bageriprodukter och ostar.
Den medvetna konsumenten försöker också minska sitt matsvinn. Det är den upplysta konsumenten som är smart nog, att se till att man inte slösar bort bra mat. Till detta strävar redan mången finländare, och trenden visar inga tecken på att avta. 47% av finländarna svarar att de kommer att minska på matsvinnet under år 2017. Det har gjorts allt flera recept, vilkas idé är att utnyttja det som blivit över från tidigare måltider. Också allt flera av trendrestaurangerna har portioner tillverkade av svinnråvara på sin matsedel.
En undertrend till medveten konsumtion är också favoriserandet av etiska livsmedel. Etiskt producerade livsmedel, samt livsmedel som vilkas produktion är mindre miljöpåfrestande, är något man vill köpa mera av.19% av finländarna säger sig köpa etiskt producerade livsmedel år 2017. Som ett exempel på etiska val är den ökade försäljningen av Fairtrade produkter. Däremot är det svårare att veta vilka produkter är mindre belastande för miljön, trots konsumentens vilja att välja dem. Men en delorsak till att allt flera väljer vegetabilisk kost är just miljöaspekten.
Den medvetna konsumenten lägger inte de billigaste produkterna i sin köpkorg. Å andra sidan kan han påverka sin maträkning genom att minska på svinnet. Enligt undersökningar slänger finländaren bort mat för ca 130€ per person och år. Om denna peng i stället läggs på klokt producerade råvaror, kan priset för medveten konsumtion hållas på en rimlig nivå.
