Tapamme tehdä ruokaostoksia on muuttunut pysyvästi / vårt sätt att göra matinköp har förändrats

Tapamme tehdä ruokaostoksia on muuttunut pysyvästi. Viisi trendiä, jotka näkyvät suomalaisissa kodeissa.

Kun koronaviruspandemia levisi Suomeen, se alkoi vaikuttaa nopeasti ihmisten arkeen: ravintolat suljettiin, harrastuksiin ei päässyt, lähiopetus kouluissa loppui. Kotona alettiin viettää enemmän aikaa kuin koskaan. Viittaan tässä blogissa Helsingin Sanomissa lokakuussa julkaistuun artikkeliin.

Poikkeusaika on muuttanut myös suomalaisten ruokaostoksia, ja osa muutoksista on pysyviä, uskoo tutkimuskoordinaattori Riikka Saarimaa Turun yliopiston tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Ruokaostoksilla on muuttunut muutakin kuin se, että verkkokauppa löi läpi. Näin Saarimaa kommentoi viittä kaupan alalla merkille pantua ilmiötä.

1. Kotimainen kiinnostaa

Kiinnostus suomalaista ruokaa kohtaan on kasvanut, kerrotaan kaupan keskusliikkeistä. K-ryhmässä se näkyy kotimaisten tuotteiden suosiona, ja S-ryhmässä etenkin kotimainen kala on käynyt hyvin kaupaksi. Sen myynti on noussut viime vuoden keväästä viidenneksellä, ja kasvu jatkuu.

Kotimaiset raaka-aineet nähdään turvallisina, laadukkaina, puhtaina ja terveellisinä. Joillakin kuluttajilla voi olla huoli siitä, ovatko ulkomaiset tuotteet turvallisia syödä.

Kotimaisuustrendin alle voidaan lukea myös se, että S-ryhmän asiakkaiden ruokaostoksissa ovat korona-aikana korostuneet tavallisen kotiruoan raaka-aineet, sellaiset kuin tuore liha ja kala sekä juurekset.

2. Jauhot pöllyävät kodeissa

Leivontajauhot ja muut leivontaan käytettävät tuotteet, kuten siirappi ja kananmunat, ovat käyneet S-ryhmän mukaan kaupaksi erityisen hyvin. K-ryhmässä leivontatarvikkeiden kauppa on kasvanut edelliskesästä 70 prosenttia. Kodeissa leivottiin kevään ja kesän aikana ahkerasti kenties siksi, että siihen oli enemmän aikaa käytettävissä.

3. Ruoan verkkokauppa kasvoi hurjasti

Koronakevään aikana suomalaiset oppivat toden teolla tekemään ruokaostoksiaan verkossa. S-ryhmällä ruoan verkkokauppa oli joinakin kevään kuukausina jopa kolminkertaista verrattuna edellisvuoteen. K-ryhmässä ruoan verkkokauppa kasvoi tammi–kesäkuussa 446 prosenttia edellisvuodesta.

Myös sukupolvet muuttuvat; nuori sukupolvi on yhä tottuneempi hoitamaan asiansa verkossa. Suomalaiset ottavat hyvin vastaan uusia palveluita ja omaksuvat nopeasti verkkokaupan. Mutta ruoan verkkokauppa ei tosin ole pelkästään nuorten asia.

Keväällä hallitus antoi yli 70-vuotiaille suosituksen pysytellä kotona ja välttää turhia ihmiskontakteja. Monet kaupat varasivat aamun ensimmäiset tunnit iäkkäiden asiakkaiden käyttöön, ja esimerkiksi K-ryhmän kaupoissa on asioitu aiempaa enemmän aamu- ja päiväaikaan.

Kaikki iäkkäät eivät suinkaan painelleet marketteihin vaan tekivät ostoksia myös verkossa. K-ryhmässä eläkeläisten osuus ruoan verkkokaupan asiakkaista kasvoi kymmenestä prosentista lähes 25 prosenttiin.

4. Kotivarasta on huolehdittu

Säilykkeet, pakasteet ja kuivatuotteet, kuten pastat, ovat käyneet epidemian aikana kaupaksi hyvin. Ne ovat edullisia, säilyvät pitkään ja niistä on helppo valmistaa ruokaa. Koronaviruspandemian alkaessa sekä viranomaiset että media muistuttelivat, että kotivara on syytä pitää kunnossa esimerkiksi sairastumisen tai karanteenin varalta.'

Pakastekauppaan liittyy kiinnostava yksityiskohta, sillä sekä S- että K-ryhmä kertovat marjapakasteiden tehneen hyvin kauppansa. Tämä on hyvä asia ravitsemuksen kannalta, sillä marjoja ei syödä ihan tarpeeksi.

5. Ruokakorin koko kasvaa

Niin sanottu kertaostos on kasvanut molemmissa suurissa kaupparyhmissä. Kaupassa siis käydään harvemmin ja ostetaan kerralla isompi määrä ruokaa.

Ihmiset miettivät ruokaostoksiaan entistä tarkemmin. Kun kaupassa käydään harvemmin, kontakti mahdolliseen viruksenkantajaan on epätodennäköisempi. Se helpottaa myös arkea ajankäytön kannalta, kun kerralla ostetaan reilummin.Suunnitelmallisuudella voi säästää myös rahaa. Koronaviruspandemia on aiheuttanut jo nyt lomautuksia ja irtisanomisia, joten rahat ovat olleet monella tiukilla.

Kun miettii näitä trendejä, muutoksia voidaan pitää myönteisinä. Oliko sitten poikkeusaika vai normaaliaika voidaan toivoa, että näistä trendeistä tulee ”uusi normaali” koskien tapamme hoitaa ruokaostoksia.

Vårt sätt att göra matinköp har förändrats. Fem trender som syns i de finländska familjerna.

Då coronaviruspandemin kom till Finland, började det snabbt inverka på människors vardag; restaurangerna stängdes, fritidssysselsättningen begränsades och närundervisningen i skolorna upphörde. Man började tillbringa mer tid än någonsin i hemmen. I denna blogg refererar jag till en artikel publicerad i Helsingin Sanomat i oktober.

Undantagstillståndet har ändrat på finländarnas matinköp och vissa av förändringarna är här för att stanna, tror forskningskoordinator Riikka Saarimaa från Turun Yliopistos centra för framtidsforskning. Gällande våra matinköp ser man även flera förändringar än att näthandeln av mat slog igenom. Så här kommenterar Saarimaa fem stigande trender:

1. Det inhemska intresserar

Intresset för inhemsk mat har vuxit berättar man från handelns centralaffärer. Inom K-gruppens syns det i ökad försäljning av inhemska produkter över lag, medan det i S-gruppen syns särskilt gällande inhemsk fisk. Dess försäljning har ökat med en femtedel sedan våren i fjol, och ökningen fortsätter.

Man anser att det inhemska råvarorna är trygga, av hög kvalitet, rena och hälsosamma. En del konsumenter upplever något av det motsatta i fråga om utländska råvaror.

I hänförelse till trenden gällande inhemska produkter, kan man se även att åtgången på råvaror för vanlig husmanskost har ökat. Inom S-gruppen kan man se en försäljningsökning gällande färskt kött, färsk fisk och rotsaker.

2. Vi använder mjöl hemma

Mjöl, samt andra produkter för bakning, såsom sirap, ägg har sålt speciellt bra inom S-gruppen. Inom K-gruppen har försäljningen av bakningsprodukter stigit med 70% sen i fjol somras. I hemmen bakade man mycket flitigt under våren och sommaren, eventuellt beroende på att man hade mera tid till sitt förfogande.

3. Näthandeln för mat växte enormt

Under Corona-våren lärde vi finländare oss verkligen att handla vår mat på nätet. Inom S-gruppen var näthandeln för mat under våren tidvis t o m tre gånger större än året innan. Inom K-gruppen var handeln under perioden januari till juni över 400 procent högre än i fjol.

Även generationerna är olika. Den unga generationen är van vid att sköta sina saker på nätet. Finländare tar snabbt till sig nya saker och likaså näthandeln. Ändå är näthandeln för mat inte enbart de ungas sak.

På våren då regeringen uppmanade över 70-åringarna att stanna hemma och att undvika onödiga människokontakter, reserverade flera butiker morgonens första timmar för seniorer. Men en del äldre personer valde att inte besöka affären, utan handlade på nätet. Från K-gruppen meddelar man att de äldre kundernas andel steg från 10 till 25 procent av alla kunder som handlade sin mat på nätet.

4. Större reservförråd

Konserver, djupfrysta produkter, torra varor såsom t ex pasta, har sålt bra under pandemin. De är dessutom förmånliga, de håller länge, och det är enkelt att tillreda mat av dem.

Då coronaviruspandemin började påminde myndigheter och media oss om att det är skäl att förse sig med ett reservförråd av livsmedel, ifall av sjukdom eller karantän.

Gällande frysvaror kan man se intressanta detaljer, såsom att både S- och K-gruppen berättar att djupfrysta bär sålt speciellt bra. Detta är en god nyhet särskilt ur näringsperspektiv, då man vanligtvis inte äter tillräckligt med bär.

5. Matkorgens storlek växer

Det så kallade engångsinköpet har vuxit i båda de stora handelsgrupperna. Man besöker butiken mera sällan än tidigare, och köper i stället mera per gång.Nu funderar vi på våra matinköp mera än tidigare. Butiken besöker man mera sällan, delvis för att man har velat undvika virussmitta. Men man har även märkt att det underlättar vardagen, då man köper mera på en gång. Genom att planera kan man även spara pengar. Det har varit en viktig orsak i familjer som drabbats av permitteringar eller uppsägningar.

Då man tänker på dessa trender, kan man nog konstatera att förändringarna går i rätt riktning. Om det sen är undantagstillstånd eller normaltillstånd, kan man hoppas på att dessa trender leder till ”det nya normala”, beträffande vårt sätt att göra matinköp.