ELINTARVIKETEOLLISUUS KORONAVUODEN JÄLKEEN / LIVSMEDELSINDUSTRIN EFTER CORONAÅRET

ELINTARVIKETEOLLISUUDEN TILANNE KORONAVUODEN JÄLKEEN

Liikevaihdon kehitys elintarviketeollisuudessa on kuluneen vuoden alkukuukausina kääntynyt selvästi heikommaksi kuin muilla teollisuudenaloilla. Elintarviketeollisuuden vahva kohtalonyhteys matkailu- ja ravitsemisalaan ennakoi, että ruokia ja juomia valmistavien yritysten tilanne voi palata normaalimmaksi vasta, kun ihmiset pääsevät taas ruokailemaan ravintoloihin ja matkustamaan. Etenkin juoma-ala ja pk-yritykset ovat kärsineet poikkeusoloista, kerrotaan Elintarviketeollisuusliiton huhtikuussa 2021 julkaisemassa elintarviketeollisuuden talouskatsauksessa.

EK:n huhtikuisen suhdannebarometrin mukaan elintarviketeollisuuden tilauskanta on pysynyt vaisuna ja on yhä alle tavanomaisen tason. Myös tuotannon määrä on vähentynyt.

Elintarvikeyritysten liikevaihdon trendin kääntyminen laskuun oli havaittavissa jo viime syksynä. Tämän vuoden helmikuussa elintarviketeollisuuden liikevaihdon kolmen kuukauden liukuva keskiarvo oli 3,6 prosenttia pienempi kuin alkuvuodesta 2020, eli epidemiaa edeltävään aikaan verrattuna.

Elintarvikkeiden myynnin vahva kasvu päivittäistavarakaupoissa on osin tukenut elintarviketeollisuutta, mutta se ei ole riittänyt kompensoimaan muilla aloilla syntyneitä menetyksiä. Päivittäistavarakaupan liikevaihto oli tämän vuoden helmikuussa 7,6 prosenttia vuodentakaista korkeammalla tasolla, mutta samaan aikaan majoitus- ja ravitsemisalan liikevaihto oli pudonnut peräti 41,0 prosenttia vuodentakaista pienemmäksi.

Kun kysyntä vähenee ravintolakanavassa, elintarviketeollisuus ohjaa raaka-aineita hyödynnettäviksi kuluttajatuotteisiin. Päivittäistavarakaupassa kysyntä on kuitenkin erilaista kuin ravintolakanavassa eikä ravintoloille suunnattujen lisäarvotuotteiden hyötyä pystytä korvaamaan kuluttajatuotteilla täysimääräisesti.

Juomien valmistuksessa liikevaihto on kehittynyt selvästi heikommin kuin elintarvikkeiden valmistuksessa. Laskua selittää erityisesti vientiliikevaihdon pudotus. Vielä helmikuussa 2020 juomasektorin liikevaihto pysytteli jokseenkin aiempien vuosien tasolla, mutta keväällä 2020 myynti väheni voimakkaasti koronapandemiasta johtuneiden rajoitusten vuoksi. Viennissä kausivaihtelusta puhdistettu liikevaihto sukelsi toukokuussa 2020 jopa yli 20 prosenttia helmikuuhun verrattuna.

Koronakriisi on koetellut elintarviketeollisuuden erityyppisiä yrityksiä eri tavoin. Tilastokeskuksen kasvukatsausaineiston mukaan liikevaihto supistui viime vuonna kaikenkokoisissa yrityksissä elintarviketeollisuudessa. Voimakkainta supistuminen oli alle 50 henkeä työllistävissä pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Suomalaisten elintarvikkeiden viennin kasvutrendi kääntyi laskuun vuoden 2020 aikana. Kuluvan vuoden alussa elintarvikevienti painui erityisen alas 122 miljoonaan euroon, kun vuotta aiemmin vientiä tehtiin 142 miljoonan euron edestä. Viennin kausitasoitettu trendi oli tammikuussa 4,3 prosenttia alemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Ison osan pudotuksesta selittää norjalaisen lohen kauttakulkuviennin väheneminen, mutta ilman tuoreen kalankin vaikutusta viennin trendi osoittaa lievää hiipumista.

Myönteinen poikkeus on Kiinaan suuntautuva elintarvikevienti, joka oli kasvanut tämän vuoden tammikuussa 28 prosenttia vuodentakaisesta ja huimat 134 prosenttia kahden vuoden takaiseen verrattuna! Kiinaan viedään etenkin äidinmaidon korviketta jauheena ja sianlihaa.

Myös elintarvikkeiden tuonnin arvo kääntyi laskuun koronakriisin alkaessa. Tuonnin kausitasoitettu trendi oli tammikuussa 5,7 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin.

Elintarvikkeiden kuluttajahinnat ja elintarviketeollisuuden tuottajahinnat ovat kehittyneet talven aikana verrattain vakaasti, vaikka raakaaineiden hinnat ovat kohonneet kansainvälisillä markkinoilla nopeasti. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintoja seuraava ruokahintaindeksi oli helmikuussa 2021 noussut reaaliarvoltaan 17,4 prosenttia vuodentakaisesta. Edellisen kerran ruokahintaindeksi oli yhtä korkealla vuonna 2011, kun ruoan raaka-aineiden hinnat lähtivät finanssikriisin jälkeen rajuun nousuun ja seurauksena oli kansainvälinen ruokakriisi.

Keskeinen ajuri ruoan hinnannousun taustalla on energian hinnan nousu. Raakaöljyn hinta on kohonnut takaisin koronapandemiaa edeltävälle tasolle, mutta viime kuukausina nousu näyttää taittuneen. Maailmanpankin raaka-ainehintatietojen perusteella myös elintarvikkeiden hintojen nousu näyttää hellittäneen hieman maaliskuussa.

LIVSMEDELSINDUSTRINS SITUATION EFTER CORONAÅRET

Omsättningens utveckling inom livsmedelsindustrin har under de första månaderna detta år varit klart svagare än inom industrins övriga branscher. Livsmedelsindustrin har en stark koppling till rese- och restaurangbranschen. Det betyder att företag som tillverkar mat och dryck påverkas negativt ända tills dess att människor igen kan äta på restaurang och resa. Särskilt dryckesbranschen samt de små och medelstora företagen har lidit av undantagsförhållandena, berättar man i livsmedelsindustrins ekonomiska översikt som publicerats av Livsmedelsindustriförbundet i april 2021.

Enligt EK:s konjunkturbarometer från april har livsmedelsindustrins beställningsstock varit blygsam, och är fortfarande under normalnivå. Även produktionsnivån har sjunkit.

Redan senaste höst började livsmedelsföretagens omsättning att sjunka. I februari i år var livsmedelsindustrins omsättnings tre månaders glidande medeltal 3,6 procent lägre än innan coronaepidemin, i början av år 2020.

Då livsmedelsförsäljningen inom dagligvaruhandel har vuxit kraftigt, har det till en del stött livsmedelsindustrin, men det har inte räckt till för att kompensera förlusterna inom andra områden. Dagligvaruhandelns omsättning var i februari detta år på en 7,6 procent högre nivå än för ett år sedan. Men samtidigt har HoReCa-branschens omsättnings sjunkit med 41,0 jämfört med vad den var innan epidemin för ett år sedan.

När efterfrågan sjunker på restaurangerna, styr livsmedelsindustrin dessa råvaror till produktion av konsumentprodukter. Men efterfrågan inom dagligvaruhandeln är annorlunda, vilket betyder att bortfallet av de till restaurangerna riktade mervärdesprodukterna, inte helt kan kompenseras genom konsumentprodukterna.

Beträffande tillverkning av drycker har omsättningen utvecklats klart svagare än gällande livsmedel. Nedgången förklaras främst av nedgången inom exporten. Ännu i februari 2020 hölls omsättningen inom dryckessektorn på samma nivå som tidigare år, men omsättningen sjönk kraftigt som en följd av coronapandemin. På exportmarknaden sjönk omsättningen i maj 2020 med hela 20 procent jämfört med februari.

Coronakrisen har påverkat livsmedelsföretagen på olika sätt. Enligt material från Statistikcentralen sjönk omsättningen inom alla livsmedelföretag, men kraftigast sjönk den inom små och medelstora företag med färre än 50 anställda.

Tillväxttrenden för exporten av finländska livsmedel bröts under år 2020, då exporten började sjunka. I början av detta år sjönk exporten kraftigt till 122 miljoner euro, medan den ett år tidigare varit 142 miljoner euro. Exportens säsongutjämnade trend var i januari på en 4,3 procent lägre nivå än för ett år sedan. En stor del av nedgången beror på genomgångsexporten av norsk lax, med även utan denna inverkan pekar trenden svagt nedåt.

Ett positivt undantag är exporten till Kina, som har ökat detta år i januari med 28 procent jämfört med året innan, och till och med 134 procent jämfört med exporten för två år sedan. Till Kina exporterar men särskilt modersmjölksersättning i pulverform samt griskött.

Även importen av livsmedel påverkades då coronakrisen började. Importens säsongutjämnade värde var i januari 5,7 procent lägre än för ett år sedan.

Livsmedlens konsumentpriser och livsmedelsindustrins producentpriser och varit stabila under vintern, fastän livsmedelspriserna har stigit snabb på den internationella marknaden. FN:s livsmedels- och lantbruksorganisation FAO:s livsmedelsprisindex visar i februari en uppgång på 17,4 procent jämfört med året innan. Förra gången var indexet lika högt år 2011, då matpriserna började stiga snabbt i finanskrisens kölvatten, vilket ledde till en internationell livsmedelskris.

En central drivkraft bakom prisuppgången är höjda energipriser. Priset på råolja är tillbaka på den nivå det var innan coronapandemin, men uppgången har avtagit de senaste månaderna. På basen av Världsbankens uppgifter om råvarupriser tycks också livsmedlens prishöjning avtagit något från och med i mars.