Villiyrtit ovat parhaimillaan alkukesästä / De vilda örterna är som bäst på försommaren

Villiyrtit ovat parhaimillaan alkukesästä

Nyt koronakeväänä, kun ihmiset ovat innostuneet liikkumaan luonnossa, kiinnostus villiyrtteihin jatkaa kasvuaan. Tästä innostuneena löysin Sydänliiton viime keväänä julkaiseman artikkelin villiyrteistä, johon tässä blogissa viittaan,

Villiyrttejä on käytetty Suomessa etenkin pula-aikoina, kun ruoan saatavuus on ollut heikkoa. Niitä on käytetty muun muassa osana pääruokia, leipätaikinoissa, mausteina, teen ja kahvin korvikkeina, lääkkeenomaisissa tarkoituksissa sekä eläinten rehuna.Viime vuosina villiyrtit ovat löytäneet tiensä uudelleen keittiöihimme ja jopa ravintoloiden ruokalistoille.

Useimmat villiyrtit ovat maukkaimmillaan alkukesästä ennen juhannusta. Villiyrttien kerääminen kannustaa liikkumaan luonnossa, minkä lisäksi niiden puolesta puhuvat maksuttomuus ja ympäristöystävällisyys, villiyrtit kun kasvavat itsekseen ilman kastelua, lannoitteita tai kasvihuoneita.

Villiyrttien kerääminen kuuluu jokamiehenoikeuksiin marjojen ja sienien tapaan. Kuusenkerkkiä, koivun lehtiä, mahlaa, juuria ja jäkälää ei kuitenkaan saa poimia ilman maanomistajan lupaa. Vältä keräämästä yrttejä teiden varsilta, asutuskeskuksista, teollisuuslaitosten ja lämpökeskusten läheltä ja alle 50 metrin päässä tiestä. Myöskään lannoitetuilta viljely- ja metsäalueilta sekä torjunta-aineilla käsitellyiltä alueilta ei yrttejä kannata kerätä. Yrtit tulee myös huuhdella huolellisesti ennen käyttöä.

On tärkeää kerätä vain sellaisia kasveja, joita tuntee. Suomen luonnossa on myrkyllisiä kasveja, kuten hukanputki ja myrkkykeiso, jotka voivat pieninäkin annoksina aiheuttaa terveyshaittoja. Turvallisia kerättäviä ovat esimerkiksi kataja, koiranputki, koivun lehdet, kuusenkerkät, maitohorsma, mesiangervo, nokkonen, päivänkakkara, suolaheinä, voikukka ja vuohenputki.

Kotikeittiössä villiyrttejä voi käyttää monella tavalla, esimerkiksi salaateissa, osana leipätaikinaa ja leivän päällä, suolaisen piirakan täytteenä, muhennoksissa, juomissa, smoothieissa tai sosekeitoissa. Käyttövinkkejä ja reseptejä löytyy useista kirjoista, nettisivuilta ja mobiilisovelluksesta.

Villiyrttejä voi verrata ravintoarvoiltaan muihin vihanneksiin. Esimerkiksi nokkonen sisältää runsaasti B-ryhmän vitamiineihin kuuluvaa folaattia, rautaa, K-vitamiinia ja karotenoideja. Kasvisten tavoin villiyrtit syrjäyttävät ruokavaliossa usein muita, mahdollisesti epäterveellisempiä ruoka-aineita.

Villiyrttejä voi säilöä esimerkiksi pakastamalla, kuivaamalla tai säilömällä ne etikkaan. Kylmässä säilytettynä kasvit säilyvät tuoreena muutaman päivän.

Kokeile näitä

  • Katajan neulasista voi valmistaa erilaisia juomia ja siirappia, kerkkiä voi käyttää teessä tai salaatissa ja lisäksi marjoilla voi maustaa esimerkiksi kalaa.

  • Koiranputken lehtiä voi käyttää keittoihin ja muhennoksiin, salaattiin tai leivän päälle.

  • Koivun lehtiä voi käyttää salaattiin, leivän päälle, smoothieissa ja juomien tai teen valmistukseen.

  • Kuusenkerkkiä voi käyttää salaatissa, keittoihin ja muhennoksiin, teen valmistukseen tai makeisiin leivonnaisiin.

  • Maitohorsman lehtiä voi käyttää salaatissa, keitoissa ja muhennoksissa. Versoja voi käyttää parsan tavoin ja kukkia salaatissa.

  • Nokkosen nuoria lehtiä voi käyttää pitkälti kuten pinaattia, esimerkiksi keitoissa ja muhennoksissa, ohukaisissa tai leipätaikinassa sekä smoothieissa. Kuivattuna nokkosta voi käyttää esimerkiksi teejuomana.

  • Voikukka on parhaimmillaan keväällä. Lehtiä ja nuppuja voi käyttää salaatteihin ja myös juuria voi käyttää esimerkiksi keitoissa ja muhennoksissa.

De vilda örterna är som bäst på försommaren

Nu under corona-våren, då människor har börjat röra sig i naturen allt mera, ökar intresset för vilda örter ytterligare. Inspirerad av detta hittade jag en artikel som Hjärtförbundet publicerat i fjol våras, till vilken jag refererar i denna blogg.I Finland har man har använt vilda örter främst i tider av livsmedelsbrist. De har använts som komponenter i huvudrätter, i bröddeg, som kryddor, som ersättare av kaffe och te, som medicinalväxter, samt som foder åt djur. På senare år har de vilda örterna åter funnit sin plats i vår matlagning, samt på restaurangernas menyer.

De flesta vilda örter smakar som bäst på försommaren innan midsommar. Då vi tar tillvara vilda örter inspireras vi också att röra oss i naturen. Dessutom är de gratis, samt ett ekologiskt alternativ, eftersom de varken behöver gödslas eller vattnas.Att plocka vilda örter hör till allemansrätten, liksom bär- och svampplockning. Granskott, björklöv, sav samt lav och rötter, får man dock inte plocka utan markägarens lov.

Man skall dock undvika att samla örter på vägrenar eller för nära bostadsområden, industrianläggningar eller värmecentraler. Man skall inte heller plocka vilda örter på odlingsområden som gödslas och besprutas.

Dessutom är det ju viktigt att man endast plockar örter som man säkert känner till. I den finländska naturen växer det också giftiga växter som vargpipa och sprängört, vilka redan av liten mängd kan förorsaka allvarliga förgiftningssymptom. Växter som är trygga att plocka är bl a en och enbär, hundloka, björklöv, granskott, mjölkört, älggräs, nässla, kamomill, ängssyra, maskros, kirskål.

I hemmaköket kan man använda vilda örter på olika sätt, till exempel i sallader, som ingrediens i bröddeg, som pålägg, som fyllning i saltiga piroger, i stuvningar, i drycker o smoothies samt i soppor. Det finns rikligt med recept och användningstips både i böcker och på nätet.

Vilda örters näringsvärden kan jämföras med dem för grönsaker. Till exempel nässlan innehåller rikligt med folat, järn och vitamin K samt karotenoider. Liksom grönsakerna tar de vilda örterna plats i våra måltider av mindre hälsosamma födoämnen.

Man kan förvara vilda örter till exempel genom att frysa in, torka eller lägga dem i ättika. I kylskåp hålls örterna färska i ett par dagar.

Du kan till exempel pröva på följande:

  • Av enens barr kan man tillverka olika drycker och sirap, skotten kan man t ex använda i te eller i sallad. Dessutom kan man t ex smaksätta fisk med enbär.

  • Hundlokans blad kan användas i soppor och stuvningar, sallader samt som pålägg.Björklöv kan användas i sallad, som pålägg, i smoothies samt för tillverkning av te och olika drycker.

  • Granskott kan användas i sallad, soppor och stuvningar, till te och i olika söta bakverk.

  • Mjölkörtens blad kan användas i sallad, soppor och stuvningar. Dessutom kan den användas som spenat och blommorna i sallad.

  • Nässlans unga blad kan långt användas på samma sätt som spenat, till exempel i soppor, stuvningar, plättar, i bröddeg och smoothies. Torkade nässlor kan användas för tillverkning av te.

  • Maskrosen är som bäst på våren. Blad och knoppar kan användas i sallader. Dessutom kan rötterna användas i sallader och stuvningar.

Voikukka on parhaimmillaan keväällä. Lehtiä ja nuppuja voi käyttää salaatteihin ja myös juuria voi käyttää esimerkiksi keitoissa ja muhennoksissa.

BLOGIARKISTO /

BLOGGARKIV

UUSIMMAT KIRJOITUKSET /

DE NYASTE INLÄGGEN

SEURAA MINUA /

FÖLJ MIG:

  • Facebook Clean Grey
  • Twitter Clean Grey
  • LinkedIn Clean Grey
  • Instagram Clean Grey