Miksi kasvisruoasta tuli buumi? / Varför blev den vegetariska maten en boom?

Miksi kasvisruoasta tuli buumi?

Oletko kaatanut kahviisi kauramaitoa tai levittänyt leivälle hummusta? Et ole ainoa. Kasvisruoka on ennennäkemättömässä nosteessa ilmastohuolen takia, mutta ilmiöön on muitakin syitä.

1. Kasvissyönti vastaa ilmastokriisiin

Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC:n raportin mukaan ilmasto lämpenee luultua nopeammin. Yksi vaadittavista muutoksista on lihankulutuksen roima vähennys. WWF suosittelee syömään lihaa enintään kerran viikossa.

Naudanlihan ja maidon tuotanto tuottavat ilmaa lämmittävää metaania. Rehu vie viljelytilaa. Metsien hakkaaminen laitumiksi heikentää hiilinieluja. Lihakarjan lanta saastuttaa vesistöjä. Lihantuotanto kuluttaa valtavasti vettä.

2. Kasvikset pitävät terveempänä

Usean tutkimuksen mukaan vegaanit, kasvissyöjät ja Välimeren ruokavaliota noudattavat ovat keskimäärin huomattavasti sekasyöjiä terveempiä. Tutkimukset osoittavat myös että vain vähän eläinperäisiä tuotteita sisältävä planetaarinen ruokavalio on hyväksi sekä ihmiselle että ilmastolle. Tutkijoiden mukaan ruokavalio voi säästää jopa 11 miljoonaa ihmistä ennenaikaiselta kuolemalta joka vuosi, ja parantaisi useimpien terveyttä.

3. Vegeily on coolia

Vielä joitakin vuosia sitten kasvissyöjiä pidettiin laihduttajina ja vegaaneja radikaaleina. Nyt jopa huippu-urheilijat mainostavat kasvisruokavalioitaan, ja vegaaneiksi ovat tunnustautuneet monet supertähdet.

Veganismilla määritellään myös identiteettiä, kerrotaan itselle ja muille millainen ihminen on. Kuka ei haluaisi olla trendikäs, vastuullinen ja hyvinvoiva?

Nykyinen kasvissyöntibuumi sopii kulutusyhteiskuntaan, eikä sodi kulutukselle perustuvaa elämäntapaa vastaan. Fine-dining ravintolassa on vegaanisia ruokia, sekasyöjätkin herkuttelevat falafeleilla, eikä vegaanijäätelöitä juuri erota kermajäätelöistä.

4. Kasvisruokailu muuttuu makumuistoksi

Vaikka todisteet puhuvat kasvisruoan puolesta kaikki eivät halua jättää lihaa. Yksi syy voi olla kehomuisto. Lihan mausta tulee monille ihmisille niin miellyttäviä muistijälkiä, vaikka lapsuuteen liittyen, ettei siitä haluta luopua.

Uudet sukupolvet tulevat kuitenkin saamaan uusia makumuistoja. Kun grillataan soijanakkia tai tehdään iltaruoaksi tofucurryä, ne jäävät myönteisinä kehomuistiin. Myöhemmin ajatus niistä tuo mielihyvää.

5. Lihaa voidaan jäljitellä

Monet kasvistuotteet ovat yhä enemmän lihan kaltaisia. Esimerkiksi hampurilaispihvit voidaan valmistaa herneproteiinista, mutta ne ovat maultaan ja koostumukseltaan hyvin lihamaisia. Kasvispihveissä voi olla myös hiivassa kasvatettua lihan hemiproteiinia, joka tuo niihin lihamaisen maun.

Myös kalaa korvaavia tuotteita kehitetään. Lisäksi tutkitaan, kuinka yhdestä lehmän solusta voisi tuottaa maitoa. Silloin ei tarvittaisi enää lehmiä.

Tiedämme kuitenkin että kulutustottumukset muuttuvat hitaasti. Aina on ihmisiä jotka ovat edelläkävijöitä, mutta suuri enemmistö ihmisistä ovat kuitenkin erittäin perinteisiä ruokavalinnoissaan. Loppupelissä muutosvauhti riippuu kuitenkin siitä, minkälaisia ja miten

hyvänmakuisia uusia vaihtoehtoja on tarjoilla.

Varför blev den vegetariska maten en boom?

Har du hällt havremjölk i ditt kaffe eller brett hummus på brödet? Den vegetariska maten har fått ett aldrig tidigare skådat lyft, en av orsakerna är klimatoron, men det finns även andra orsaker.

1. Vegetariskt ätande svarar på klimatkrisen

Enligt den internationella klimatpanelen IPCC:s rapport värms klimatet upp snabbare än vi har trott. En av de åtgärder som krävs är att vi radikalt minskar vår köttkonsumtion. Också WWF rekommenderar att man äter kött högst en dag i veckan.

Produktionen av nötkött och mjölk producerar metan som värmer upp luften. Fodret kräver åkermark. Då vi avverkar skog för betesmarker försvagas kolsänkan. Boskapens avföring förorenar vattendragen. Köttproduktionen kräver dessutom rikligt med vatten.

2. Grönsaker håller oss friskare

Enligt olika forskningsresultat är veganer, vegetarianer och de som följer en Medelhavs-diet betydligt friskare än de som äter en blandad kost. Forskningsresultat ger också vid handen att den sk planetariska dieten, som endast innehåller litet kött, är bra inte bara för klimatet, utan även för människan. Det finns forskare som påstår att en sådan diet årligen kan rädda ca 11 miljoner människor från en för tidig död, samt befrämja de flestas hälsa.

3. Vege är nu cool!

Ännu för några år sedan höll man vegetarianer som bantare och veganer som radikala. Nu gör till och med toppidrottare reklam för sin vegetariska diet och flera superstjärnor har berättat sig vara veganer.

Att vara vegan är också en del av ens identitet, och man vill där igenom berätta för sig själv och andra hurdan människa man är. Vem skulle inte vilja vara trendig, ansvarsfull och välmående?

Den vegetariska boomen som nu pågår passar ändå in i konsumtionssamhället, genom att inte stå i konflikt med konsumtionen. I den fine-dining restaurang kan man välja rätter som lämpar sig för veganer, vem som helst kan njuta av falafel, och veganglassen påminner rätt mycket on gräddglass.

4. Vi får nya smakminnen av vegetarisk mat

Fastän många bevis talar för vegetariskt ätande, vill ändå inte alla lämna köttet. En av orsakerna kan vara kroppens minne. Av smaken av kött får mången av oss behagliga minnen, som till exempel hänför sig till barndomen. Det kan vara något som man inte vill avstå från.

Nya generationer kommer trots allt att få nya smakminnen.

När man till exempel grillar knackkorv gjord av soja eller gör en tofucurry, skapar det positiva smakminnen. Senare kan tanken på dessa skapa välbehag.

5. Man kan imitera kött

Flera vegetariska produkter påminner allt mera om kött. Man kan göra hamburgarbiffar av till exempel ärtprotein, och ändå påminner de både till smak och konsistens mycket om kött. I vegetariska biffar kan det också finnas i jäst odlat hemprotein, som ger produkten en köttaktig smak.

Man utvecklar även produkter som ersätter fisk. Dessutom undersöks det om man kunde producera mjölk från kons celler. Om det lyckas behövde man inga kor.

Trots allt vet vi att vårt konsumtionsbeteende ändras långsamt. Alltid finns det föregångare, som är snabba att hoppa på trender, men en stor del av oss är mycket konservativa i våra val av livsmedel. I slutändan kommer förändringstakten ändå att bero på, vilka och hur goda nya alternativ står till buds.

BLOGIARKISTO /

BLOGGARKIV

UUSIMMAT KIRJOITUKSET /

DE NYASTE INLÄGGEN

SEURAA MINUA /

FÖLJ MIG:

  • Facebook Clean Grey
  • Twitter Clean Grey
  • LinkedIn Clean Grey
  • Instagram Clean Grey