ELIN­TAR­VI­KE­TEOL­LI­SUU­DEN TA­LOUS­KAT­SAUS SYKSY/2019 / LIVSMEDELSINDUSTRINS EKONOMISKA ÖVERSIK

ELIN­TAR­VI­KE­TEOL­LI­SUU­DEN TA­LOUS­KAT­SAUS SYKSY 2019

Viittaan tässä blogissani Elintarviketeollisuusliiton syyskuussa julkaistuun talouskatsaukseen. Viennin myötätuuli, investointien vilkastuminen ja kohtalaiset satonäkymät vauhdittavat elintarviketeollisuuden syksyä. Yritysten liikevaihto kasvaa nyt viennissä nopeammin kuin kotimaassa, ja elintarvikeviennin arvo kohosi alkuvuonna 13 prosenttia edellistä alkuvuotta suuremmaksi.

Vuoden loppua kohti kansantalouden suhdannemittarit ja elintarviketeollisuudelle tärkeä kuluttajien luottamus osoittavat Suomessa kuitenkin alaspäin. Epävarmuutta luovat myös brexit ja ruoan joutuminen yhä useammin kauppapoliittisten kiistojen kohteeksi.

Va­ro­vai­sin odo­tuk­sin syk­syyn

Elintarvikealalle alkuvuoden kotimainen talouskehitys on ollut yhä suotuisa ja suhdanteet ovat edenneet myötätuulessa. Elinkeinoelämän loppukesällä tekemän kyselyn mukaan elintarviketeollisuusyritykset kuvasivat tilannettaan hieman tavanomaista ja muuta teollisuutta paremmaksi. Odotukset lähikuukausille ovat kuitenkin myös elintarvikealalla varovaiset eikä syksyn odoteta tuovan suuria muutoksia.

Vien­ti­lii­ke­vaih­to kas­vaa ri­peäm­min, kannattavuus heikko

Tilauskirjat olivat elintarviketeollisuudessa loppukesällä aavistuksen verran normaalia ohuemmat, mutta vientitilauksia oli hieman tavanomaista enemmän. Yritysten kannattavuus jäi keskimäärin vuoden takaista heikommaksi. Elintarviketeollisuudessa kannattavuus on yleisesti ottaen heikko, vuonna 2017 keskimääräinen liikevoittoprosentti oli 4,8. Kannattavuudessa on kuitenkin suurta vaihtelua yritysten kesken.

Ruot­si tär­kein vien­ti­maa

Elintarvikkeiden vienti on kehittynyt alkuvuonna selvästi edellisvuotta paremmin. Viennin arvo kasvoi tammi-kesäkuussa 864 miljoonaan euroon, mikä on 13 prosenttia enemmän kuin alkuvuonna 2018, jolloin viennin arvo oli 761 miljoonaa euroa.

Suurin osuus viennin kasvusta tuli maitotaloustuotteista, joiden kauppa etenkin Eurooppaan on nousussa. Lihan ja lihatuotteiden vienti on lisääntynyt erityisesti Aasian suunnalla, mutta naudanlihaa on viety aiempaa enemmän myös Ruotsiin ja Tanskaan. Kotieläinrehun ja tärkkelystuotteiden vienti kasvoi myös selvästi.

Ruotsi oli tammi-kesäkuussa 2019 suomalaisten elintarvikkeiden ja juomien merkittävin vientikohde noin 19 prosentin osuudella. Viroon ja Saksaan vietiin kumpaankin noin 7 prosenttia alan tuotteista. Venäjän, Alankomaiden, Tanskan sekä Ranskan osuus on noin 5–6 prosenttia per maa.

In­ves­toin­nit kään­ty­mäs­sä kas­vuun

Elintarviketeollisuudella on Suomessa takanaan erittäin voimakas investointivaihe. Huippuvuonna 2017 investoinnit ylittivät 600 miljoonaa euroa. Ala satsaa paljon tuotteiden kehittämiseen, sillä kaikista investoinneista tutkimus- ja kehittämisinvestointeja oli noin 60 miljoonaa euroa.

Hin­nat ke­hit­ty­neet va­kaas­ti

Ruoan hinta nousi vuonna 2018 hieman yleistä inflaatiota nopeammin, mutta tämän vuoden alkupuoliskolla elintarvikkeiden hinnat kohosivat likimain yleisen hintatason mukaisesti eli 1,4 prosenttia. Nyt syksyllä on taas odotettavissa ruoan kiihtyvää hinnannousua.

Sa­to­nä­ky­mät mel­ko hy­vät

Peltotuotannon satoennusteiden mukaan Suomeen on tulossa melko hyvä sato kahden poikkeuksellisen vaikean vuoden jälkeen. Maidon- ja naudanlihantuotannossa viime vuonna koetut kuivuuden vaikutukset laskivat tuotantoa vielä alkuvuonna 2019, mutta tilanteen odotetaan tasaantuvan. Sianlihan tuotanto on ollut laskussa jo pidempään, siipikarjatuotanto taas nousussa. Kuumuudesta huolimatta sato on ollut tänä vuonna EU-alueella normaali ja parempi kuin vuonna 2018, mikä näkyy viljan julkisten hintanoteerausten laskuna.

LIVSMEDELSINDUSTRINS EKONOMISKA ÖVERSIKT HÖSTEN 2019

I denna blogg hänvisar jag till den ekonomiska översikt som Livsmedelsindustriförbundet publicerat i september. Medvind i exporten, ökade investeringar samt skapliga skördeutsikter sätter fart på livsmedelsindustrin under hösten. Företagens omsättning inom exporten växer nu snabbare än i hemlandet, och livsmedelsexportens värde steg under början av året med 13 procent jämfört med motsvarande period året innan.

Mot slutet av året pekar dock konjunkturbarometern nedåt, och den för livsmedelsindustrin viktiga konsumenternas tillit minskar. Osäkerhet skapas även av brexit och av det att livsmedlen allt oftare blir en del av handelspolitiska konflikter.

Försiktiga förväntningar i höst

För livsmedelsindustrin har den inhemska ekonomiska utvecklingen ännu varit gynnsam under början av året. Enligt en enkät gjord av näringslivet visar det sig att livsmedelsindustrin, även beträffande hösten, beskriver sin situation mera positivt än den övriga industrin. Förväntningarna inför de närmaste månaderna är dock även inom livsmedelsindustrin försiktiga.

Exportens omsättning växer snabbare, lönsamheten svag

Beställningsböckerna inom livsmedelsindustrin var i slutet av sommaren något tunnare än normalt, medan exportbeställningarna var större än vanligt. Företagens lönsamhet blev i medeltal sämre än motsvarande period i fjol. Även allmänt taget är livsmedelsindustrins lönsamhet svag, och år 2017 var rörelseresultatet i medeltal 4,8 procent. I lönsamheten fanns det dock stora variationer företagen emellan.

Sverige är den viktigaste exportmarknaden

Exporten av livsmedel har under början av året vuxit klart snabbare än under året innan. Exportens värde växte under perioden januari till juni till 864 miljoner euro. Detta är 13 procent mera än under motsvarande period 2018, då exporten var 761 miljoner euro.

Den största delen av exportens tillväxt kom från mjölkprodukterna, vilkas export till Europa växer mest. Köttets och köttprodukternas export har vuxit främst till Asien. Däremot har man exporterat nötkött mera än tidigare också till Sverige och Danmark. Foderexporten samt exporten av stärkelseprodukten växte också markant.

Sverige var under perioden januari till juni 2019 det viktigaste exportlandet för finländska livsmedel och drycker, med en andel på 19 procent. Estland och Tyskland stod båda för en ungefär 7 procents andel. Rysslands, Nederländernas, Danmarks samt Frankrikes andel står för ca 5 till 6 procent per land.

Investeringarna pekar uppåt

Den finländska livsmedelsindustrin har bakom sig en kraftig investeringsperiod. Under toppåret 2017 överskred investeringarna 600 miljoner euro. Branschen satsar även kraftigt på utveckling av nya produkter, och av alla investeringar var forsknings- och utvecklingsinvesteringarna ca 60 miljoner euro.

Priserna utvecklas stadigt

Livsmedlens priser steg under 2018 något mer än den allmänna inflationen, men under början av detta år i enlighet med den ökningen i den allmänna prisnivån dvs 1,4 procent. Dock förväntas prisökningen att tillta något under hösten 2019.

Enligt skördeförväntningarna för åkerproduktionen får vi i år en rätt bra skörd, efter två mycket dåliga år. Även beträffande mjölk- och nötköttsproduktionen ser man en normalisering efter de tidigare torra åren. Däremot har produktionen av griskött sjunkit en längre tid, medan produktionen av fågelkött har stigit. Trots sommarens torka väntar man i år inom EU området en ganska normal skörd, och klart bättre än 2018. Detta kan betyda lägre priser speciellt för sädesprodukter.

BLOGIARKISTO /

BLOGGARKIV

UUSIMMAT KIRJOITUKSET /

DE NYASTE INLÄGGEN

SEURAA MINUA /

FÖLJ MIG:

  • Facebook Clean Grey
  • Twitter Clean Grey
  • LinkedIn Clean Grey
  • Instagram Clean Grey
  • Facebook Clean Grey
  • LinkedIn Clean Grey
  • Twitter Clean Grey