Vuoden 2019 ruokailmiöitä (osa2/2)

Tämä blogi on jatkoa tammikuun blogille, jossa käsittelin vuonna 2019 ajankohtaisia ruokailmiöitä. Nämä faktat löytyvät K Ryhmän K Ruokailmiöt raportista, joka kertoo ilmiöistä, jotka nousevat puheenaiheiksi ja kiinnostavat suomalaisia nyt ja tulevaisuudessa. Tässä blogissa keskityn nyt kolmeen seuraavaan ilmiöön: ruokaseikkailu, ruokahifistely ja kiireen helpottaminen.

Ruoka ja ruoasta nauttiminen on vahvasti paitsi elämys myös sosiaalinen tapahtuma. Vaikka ruokaseikkailu on ilmiönä pysynyt lähes saman kokoisena verrattuna vuoteen 2017, uusia makuelämyksiä haetaan silti entistä aktiivisemmin. Ruoasta haetaan yhä useammin myös yhteisöllisiä kokemuksia. Eksoottisempien raaka-aineiden suosio on jo suhteellisen vakiintunut, mutta ruokainnovaatioita ja uusia maailman makuja kaivataan tulevaisuudessa entistä enemmän.

Kolmannes suomalaisista uskoo hakevansa vuonna 2019 aktiivisesti uusia makuelämyksiä. Ruokaseikkailu on vakiintunut ilmiö erityisesti Etelä-Suomessa. Uusien maailman makujen kokeilu ja sosiaalinen kokkaus korostuvat Uudellamaalla.

Vuonna 2019 ruokaseikkailijan ostoskorissa näkyy muun muassa ruoan tekeminen alusta asti itse sekä sesonginmukaiset ruoat. Ostoskorista löytyy monipuolisesti makuja ympäri maailman. Maailman maut ovat toki olleet pinnalla pitkään, mutta aina tulee valikoimiin jotain uutta ja jotkut tietyt ruokakulttuurit nousevat erityisesti pinnalle. Juuri nyt monenlaiset tahnat ja mausteseokset ovat kysyttyjä ja ruokavaikutteet tulevat erityisesti Yhdysvalloista burgereiden muodossa ja Lähi-Idästä erilaisten pataruokien kautta. Lähi-Idän ruokakulttuurissa ihmisiä viehättää yhteisöllisyys ja jakaminen sekä mahdollisuus tarjota sekä liha- ja kasvisvaihtoehtoja.

Ruokahifistely on kasvanut ilmiönä 20 % vuodesta 2017. Ilmiön kasvua lisää kiinnostus tuotteisiin, joilla on mielenkiintoinen tarina. Kuten täsmähyvinvointiakin, ilmiötä ajaa vahva yksilöllistyminen, mutta myös elämyksellisyys. Ruoanlaittoon haetaan inspiraatiota ammattilaisilta ja kokkauksessa suositaan tavallista parempia tuotteita, juurevia brändejä ja raaka-aineita. Ilmiö on valtakunnallinen, vaikka Pohjois- ja Itä-Suomessa haetaan muuta Suomea vähemmän vaikutteita ravintolamaailman ammattilaisilta.

Vuonna 2019 ruokahifistelijä kertoo ostavansa enemmän muun muassa tuoreita yrttejä, pientuottajien tuotteita sekä lammasta. Ruokahifistely kasvaa taloudellisen kasvun myötä. Toisaalta tämä on varmasti melko kaupunki- ja erityisesti pääkaupunkiseutukeskeinen ilmiö. Esimerkiksi Turussa, Helsingissä ja Tampereella on trendiravintoloita, joiden kokit ovat saavuttaneet suuren suosion. Isommissa kaupungeissa ravintolat tavallaan viitoittavat tietä myös kotikeittiöihin, joissa esimerkin innoittamina halutaan valmistaa astetta parempaa ruokaa.

Kaupan rooli ruokahifistelyn mahdollistajana on suuri. Kauppa voi tarjota paitsi elämyksiä tuotevalikoimillaan ja esillepanoillaan myös antaa hyviä vinkkejä ja ideoita hifistelyruoanlaittoon.

Kiireen helpottaminen on tärkeä ruokailmiö, ja nopeasti valmistuville ruoille sekä puolivalmiille tuotteille riittää kysyntää jatkossakin. Erityisesti terveelliset ja laadukkaat valmisruoat kiinnostavat asiakkaita entistä enemmän. Kiinnostus ruoan verkkokauppaa kohtaan ajaa ilmiön kasvua voimakkaasti, vaikka alailmiön koko on vielä pieni (4 % vuonna 2019).

Kiireen helpottaminen on valtakunnallinen ilmiö. Laadukkaiden puolivalmiiden ruokatuotteiden suosiminen korostuu muuta Suomea enemmän Pohjois- ja Itä-Suomessa.

Kiireen helpottaminen näkyy ostoskorissa muun muassa seuraavasti: erityisesti terveelliset ja lisäaineettomat valmisruoat sekä mukaan otettavat välipalat kiinnostavat vuonna 2019 enemmän. Yhä useampi haluaa kokeilla ruoan ostamista verkkokaupasta. Tämä näkyy erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Tänä päivänä ihmiset syövät monipuolisemmin kuin ennen, mutta se, että halutaan nopeasti valmista erityisesti arjessa, ei ole muuttunut. Nyt keskitytään uusiin raaka-aineisiin, ja myös kalan tai pihvin tekeminen pitää olla nopeaa. Myös erilaisten take-away vaihtoehtojen, kuten valmiiksi tehtyjen annosten ja laadukkaiden valmisruokien määrä, on kasvanut huimasti.

Näiden ilmiöiden myötä vahvistuu trendi, joka on jo muodostunut eräänlaiseksi megatrendiksi; Ruoka ja ruoanlaitto on monelle ihmiselle harrastus, johon panostetaan yhä enemmän aikaa ja rahaa. Mutta arjessa taas toivotaan ruoanlaiton sujuvan vaivatta ja mahdollisimman nopeasti.

Matfenomen år 2019 (del 2/2)

Denna bloggskrift är en fortsättning på min januari-månads blogg, i vilken jag behandlade aktuella matfenomen. Dessa fakta är tagna ur K Gruppens K Ruokailmiöt rapport, som berättar om fenomen som blir diskussionsämnen och intresserar oss finländare allt mera både nu och i framtiden. I denna blogg koncentrerar ja mig på följande tre fenomen: matäventyr, matfinesser och underlättandet av brådskan.

Maten och matnjutningen är starkt, förutom en upplevelse, också en social händelse. Fastän matäventyr som fenomen redan är etablerat och varit stabilt sedan år 2017, letar man allt mera aktivt efter nya smakupplevelser. Man letar också allt mer efter gemensamma upplevelser kring maten. Intresset för allt mera exotiska råvaror är ganska stabilt, men trots det önskar man sig hela tiden matinnovationer och nya smaker från världens alla hörn.

Ungefär en tredjedel av finländarna säger sig år 2019 att leta efter nya matupplevelser. Speciellt i södra Finland är intresset för matäventyr etablerat, medan ständigt prövande av nya smaker samt social matlagning är något som betonas i huvudstadsregionen.

År 2019 kan man se att matäventyrarna fyller sina köpkorgar med råvaror enligt säsong, då man vill tillverka maten från början själv.

Man köper aktivt smaker från olika dela av världen. Det är något som varit aktuellt redan länge, men man hittar alltid nya smaker och nya matkulturer blir trendiga. För tillfället är det trendigt med olika pastor och kryddblandningar. Till exempel burger-rätter från USA samt gryträtter från mellanöstern är nu aktuella. Det som fascinerar oss i Mellan Österns matkultur är gemenskapen och delandet av portioner, samt att det finns rikligt med både kött- och vegetariska alternativ.

Matfinesser är en trend som har vuxit med 20 % sedan år 2017. I och med detta fenomen har intresset för produkter med en intressant historia vuxit. Liksom fenomenet riktad välmåga bottnar sig även detta fenomen i individuella val och upplevelser. Man letar efter inspiration för matlagningen från yrkesfolk, samt använder allt mera högklassiga produkter och råvaror i sin matlagning.

Detta fenomen är nationellt, trots att man i Östra och Norra Finland något mindre låter sig inspireras av restaurangernas yrkesfolk.

År 2019 säger sig personer intresserade av matfinesser köpa allt mer färska örter, produkter från små producenter och t ex fårkött.

Olika matfinesser intresserar allt mera då ekonomin är god, och fenomenet syns tydligast i de större städerna. Till exempel i Åbo, Helsingfors och Tammerfors finns det trendrestauranger, vilkas kockar har blivit allmänt populära. Detta fungerar som en inspirationskälla för våra hemmakök, då vi inspirerade av kockarna även hemma vill tillverka allt högklassigare rätter.

Butikens roll är även viktig för att möjliggöra detta fenomen. Butiken kan genom sitt sortiment och sina uppsättningar inspirera personer som är intresserade av matfinesser.

Underlättandet av brådskan är ett viktigt matfenomen, och det finns även i fortsättningen rum för snabbt tillredda rätter, samt för halvfabrikat. Speciellt hälsosam och högklassig färdigmat intresserar oss allt mera. Till detta fenomen hör också ett ökat intresse av att köpa sin mat från nätbutiker, även om detta underfenomen ännu är rätt litet (4% år 2019).

Att underlätta brådskan är definitivt ett nationellt fenomen. Efterfrågan på högklassiga halvfabrikat är något som dock betonas mera i Östra och Norra Finland än i övriga delar av landet.

Fenomenet att underlätta brådskan syns i våra köpkorgar genom att särskilt hälsosam färdigmat utan tillsatsämnen, samt olika färdiga mellanmål, prioriteras mera år 2019. I synnerhet i huvudstadsregionen vill allt flera konsumenter pröva på att handla sin mat på nätet.

I dag äter människor mångsidigare än tidigare, men ändå vill man att vardagsmatlagningen skall gå så snabbt som möjligt. Nu koncentrerar man också sig på att snabbt kunna tillreda ett mångsidigt urval fisk-, grönsaks- och kötträtter. Försäljningen av olika take-away alternativ ökar även i form av färdiga portioner eller högklassig färdig mat.

Dessa tre fenomen understryker trenden som redan kan kallas en megatrend: Maten och matlagningen är för många en hobby på vilken man är beredd att satsa allt mer tid och pengar. Samtidigt önskar man dock att vardagsmatlagningen skall löpa så snabbt och smidigt som möjlig