Elintarvikealalla on kasvumahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla / Livsmedelsbranschen har ti

Elintarvikealalla on kasvumahdollisuuksia kansainvälisillä markkinoilla

Työ- ja elinkeinoministeriö on hiljattain julkaisut raportin elintarvikealan tuoreimmista näkymistä. Raportin mukaan elintarviketeollisuuden liikevaihto on verkkaisessa kasvussa ja kasvun odotetaan jatkuvan. Talouden virkistynyt tilanne, ruoan kallistuminen, erilaisten uutuuksien ja lisäarvotuotteiden kehittäminen sekä uudet markkinat tukevat alan liikevaihdon kehitystä.

Elintarvikeyritysten liikevaihdosta noin 85 prosenttia tulee kotimaasta. Kilpailu kotimaan kypsillä markkinoilla on kireää ja haastetta lisää kasvava tuonti. Elintarvikealan tulevaisuus näyttää kuitenkin valoisalta, sillä kuluttajat arvostavat kotimaisuutta ja viennissä on saatu aikaan uusia avauksia.

Viime vuonna viennin arvo oli noin 1,6 miljardia euroa ja maahamme tuotiin ruokaa noin 4,7 miljardilla eurolla. Vaikka elintarvikevienti hieman notkahti alkuvuodesta, elintarvikeyritykset odottavat viennin piristyvän.

Positiivista on lisääntyvä kuluttaja- ja brändituotteiden vienti. Maailmalla menestyminen edellyttää ruoka-alan yhteistyötä ja erikoistumista sekä pitkäjänteistä resursointia maksukykyisille markkinoille. Ruokaviennin kehittämisellä on poikkeuksellisen vahva poliittinen tahtotila. Esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen ja Elintarviketurvallisuusviraston yhteistyönä toteuttama Ruokafaktasivusto on konkreettinen työkalu viennin tukemiseen ja suomalaisen ruoan arvostuksen vahvistamiseen.

Globaali ruokatuotanto on monien haasteiden edessä. Sen on esimerkiksi vastattava ilmastonmuutoksen tuomiin pulmiin. Elintarviketeollisuutemme käyttää tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuosittain 50 - 60 miljoonaa euroa eli noin kaksi prosenttia alan jalostusarvosta. Uusi Elintarviketeollisuuden tutkimusstrategia 2018 - 2025 nostaakin pohjoisten ulottuvuuden suomalaisen elintarviketeollisuuden kilpailuvaltiksi ja pyrkii samalla vahvistamaan ruokaturvaa sekä omavaraisuutta kotimaassamme.

Erilaiset trendit ja kuluttajia puhuttelevat arvot vaikuttavat ostoskäyttäytymiseen, hinnoittelun sekä rahatilanteen lisäksi. Kotimaisen tuotteen valinta on monelle kuluttajalle vastuullinen arvovalinta. Me kuluttajat olemme aiempaa kiinnostuneempia tuotteiden alkuperästä, tuotantoprosesseista ja vastuullisuudesta, mikä alkaa näkyä yhä enemmän valinnoissamme. Toiminnan läpinäkyvyyden merkitys on myös nousussa.

Ruoka-alan yritysten pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota kuluttajien valintoihin, perinteisten asiakassegmenttien sijasta, sillä ihmiset ruokailevat yhä yksilöllisemmin. Vaikka ruokapöydän anti on monipuolistunut ja kasvisruokailu on kaikkien huulilla, lihankulutus kasvoi viime vuonna. Myös monet perinteiset valmisruoat ovat kestosuosikkeja.

Oleellista on ymmärtää oman liiketoiminnan tarpeet muuttuvassa toimintaympäristössä. Kuluttajien valinnat elävät kaiken aikaa, mikä pakottaa yritykset virittämään valikoimansa, vahvistamaan konseptejansa ja brändejänsä, sekä organisoimaan toimintonsa tehokkaammiksi ja ketterämmiksi.

Arbets- och näringsministeriet har nyligen publicerat en rapport om de färskaste utsikterna för livsmedelsbranschen. Enligt rapporten växer livsmedelsindustrins omsättning långsamt och tillväxten väntas fortsätta. Uppsvinget i ekonomin, matens prishöjning, samt utvecklandet av olika nyheter och mervärdesprodukter och därtill nya marknader, stöder branschens ökade omsättning.

Av livsmedelsföretagens omsättning kommer 85 procent från hemmamarknaden. Konkurrensen på den mättade hemmamarknaden är hård och utmanande är också den växande importen. Livsmedelsindustrins framtid ser ändå ljus ut, pga att konsumenterna uppskattar inhemskt samt att man hittat nya öppningar på exportmarknaden.

I fjol var exportens värde 1,6 miljarder euro, medan vi importerade livsmedel för ca 4,7 miljarder euro. Fastän livsmedelsexporten tillfälligt avtog i början av året, väntar sig livsmedelsföretagen en växande export.

Positivt är bl a en ökad export av konsument- och märkesprodukter. För att lyckas ute i världen kräver det att livsmedelsföretagen samarbetar och att man specialiserar sig, samt att man långsiktigt satsar på marknader med god betalningsförmåga. I Finland har man en exceptionellt stark politisk vilja att utveckla exporten av livsmedel. Till exempel Naturresursinstitutet och Livsmedelssäkerhetsverket har tillsammans skapat en Matfaktasida, med avsikt att stöda exporten och stärka den finländska matens anseende.

Den globala livsmedelsproduktionen står inför flera utmaningar. Man är t ex tvungen att tackla de svårigheter som klimatförändringen orsakar. Vår livsmedelsindustri använder till forskning- och utveckling årligen ca 50-60 miljoner euro, dvs ungefär två procent av branschens förädlingsvärde. Enligt Livsmedelsindustrins nya forskningsstrategi för åren 2018-2025, lyfts den nordiska aspekten fram som den starkaste konkurrensfördelen för den finländska livsmedelsindustrin. Samtidigt försöker man stärka livsmedelssäkerheten och självförsörjningen i hemlandet.

Förutom pris och köpkraft, påverkas köpbeteendet av olika trender och värderingar som tilltalar konsumenterna. Att välja en inhemsk produkt betyder för många konsumenter ett ansvarsfullt val med värdegrund. Vi konsumenter är även mera än tidigare intresserade av varifrån maten kommer, av dennas produktionsprocess och hållbarhetsaspekter. Även en transparent verksamhet får allt större betydelse.

Företag i livsmedelsbranschen borde fästa allt större vikt vid konsumenternas val framom de traditionella kundsegmenten, pga att vi i fortsättningen gör allt mera individuella matval. Fastän vi äter allt mångsidigare och alla talar om vegetarisk mat, ökade ändå konsumtionen av kött senaste år. Även de traditionella färdiga rätterna är alltjämt favoriter.

De är centralt att förstå hur den egna verksamheten bör förändras då verksamhetsmiljön förändras. Konsumenternas preferenser förändras ständigt, vilket gör att företagen bör justera sina sortiment, stärka

sina koncept och varumärken, samt effektivera och anpassa sin verksamhet.