Minkälainen on ruoan tulevaisuus – ja olemmeko valmiita muutoksiin? / Hur ser matens framtid ut – oc

Minkälainen on ruoan tulevaisuus – ja olemmeko valmiita muutoksiin?

Pari viikkoa sitten Kauppalehti Optiossa julkaistiin mielenkiintoinen artikkeli ruoan tulevaisuudesta. Tässä blogikirjoituksessa nostan muutamia artikkelissa mainittua seikkoja ruoan tulevaisuudesta; Ruoka, sen tuotanto ja suhteemme ruokaan muuttuu radikaalisti. Mitä tapahtuu ruoan tuotannossa? Entä miten ruokaa säännellään ja kenen näkemys vie voiton? Loppupelissä kuitenkin kaikki riippuu vahvasti siitä, minkälaisiin muutoksiin kuluttaja on valmis.

Jos vanha totuus siitä, että vain muutos on pysyvää, pitää paikkansa, nyt muutosta on luvassa meidän kaikkien ruokapöytään. Perinteisen ruoantuotannon rinnalle on tullut teknologisia ratkaisuja, jotka mahdollistavat ruoan tuotannon ja muokkaamisen ilman peltoja ja navetoita. ”Jos tietotekniikka on kehittynyt 20–30 vuotta sitten hurjasti, nyt biotekniikka on ihan samanlaisella kehityskäyrällä. Myös prosessinhallinta on kehittynyt. Teknologiaa on jo. Nyt sille löydetään uutta käyttöä. Siitä, mikä ennen oli tosi kallista, on nyt tulossa tosi halpaa”, VTT:n strategian erityisasiantuntija Lauri Reuter sanoo Kauppalehden artikkelissa.

Mutta miksi teknologiaa tarvitaan ruoantuotantoon niin vauhdikkaasti? Vastaus on ilmastonmuutoksessa. Se muuttaa maapallon biologisia ja fyysisiä olosuhteita sekä tapoja tuottaa ruokaa. Ilmaston lämpiäminen heikentää esimerkiksi vehnän ja maissin satoja. Stanfordin yliopistossa 2010-luvun alussa tehdyn tutkimuksen mukaan maissin ja vehnän sadot ovat jo viisi prosenttia huonommat kuin 1980-luvun alussa ilmastonmuutoksen takia.

Harvardin T. H. Chan School of Public Healthissä työskentelevä tutkija, tohtori ja lääkäri Sam Myers sanoo Kauppalehden mukaan Live Science -julkaisun haastattelussa, että hiilidioksidi näyttäisi aiheuttavan myös kasvien luonnollisten proteiinien, sinkin ja raudan määrän vähentymistä. Tutkijatkaan eivät ole osanneet ennustaa näitä muutoksia kasvien ravitsemusarvoissa.

Merten lämpeneminen saattaa ajaa kalat lähemmäs maapallon napoja, ja kalakannat ehtyvät. Tiedämme että, maapallon väestö kasvaa samalla, eli ruokittavia suita on enemmän.

Ruoka ja sen tuotanto on arkinen asia, mutta samalla monimutkainen. Ruoan reitit ja tuotannon mahdollistavat tekijät, kuten lannoitteet, siemenet, torjunta-aineet sekä eläinten rehu, muodos­tavat monisyisen kokonaisuuden. Lisäksi on politiikkaa ja lainsäädäntöä, jotka voivat jarruttaa tai edistää kehitystä.

Suomen on ajateltu olevan menestyvä ruoantuotantomaa tulevaisuudessakin, koska tuotanto-olosuhteet ja valvonta varmistavat ruoan turvallisuuden. Turvallisuus koostuu esimerkiksi siitä, että meillä käytetään suhteellisen vähän lääkitystä tuotantoeläinten kasvatuksessa, eli emme lääkitse eläimiä ennakoivasti. Samoin kasvintuotannossa torjunta-aineita käytetään vähän. Toisaalta, kun ilmasto muuttuu ja Suomeen tulee kasvi- tai eliölajeja, jotka eivät näissä ankarissa olosuhteissa ole ennen pärjänneet. Mitä tämä tarkoittaa tautien kannalta? Onko ruoka puhdasta, laadukasta ja turvallista, kuten ennen?

Voi myös kysyä, onko meillä tai muualla perinteistä maataloutta enää tulevaisuudessa lainkaan? Tarvittava määrä turvallista ja puhdasta ravintoa voisi tuottaa valvotuissa olosuhteissa perinteisten peltojen ja navetoiden sijaan. Uudella tavalla tuotettu ruoka tulee kuitenkin asteittain, ensin perinteisellä tavalla tuotetun ruoan rinnalle.

Ilmastonmuutoksesta ja ruoantuotannosta puhuttaessa on muistettava aikaperspektiivi. Ilmastonmuutoksesta puhuttaessa aikajänne on pitkä. Teknologian kehitys, elintarviketeollisuuden ja kuluttajakäyttäytymisen muutokset voivat olla nopeitakin käännöksiä. Loppupelissä kaikki on kiinni siitä, minkälaisiin muutoksiin kuluttaja on valmis. Tämän ennustaminen ei ole kuitenkaan ihan helppoa, koska suhtautumisemme ruokaan ei ole ainoastaan rationaalista, vaan siihen vaikuttaa myös monenlaisia tunteita.

Hur ser matens framtid ut – och är vi färdiga för förändringarna?

För ett par veckor sedan publicerades det i Kauppalehti Optio en intressant artikel angående matens framtid. I denna bloggskrift lyfter jag fram några aspekter från denna artikel; Maten och produktionen av den, samt vårt förhållande till maten förändras radikalt. Vad kommer det att hända med matproduktionen? Vad kommer det att hända med lagstiftningen, och vems synpunkter vinner? I slutändan kommer mycket att bero starkt på, hurdana förändringar konsumenten är färdig för.

Om den gamla sanningen att endast förändringen är bestående gäller, utlovas det nu förändringar som syns på våra matbord. Vid sidan om den traditionella matproduktionen har det kommit teknologiska lösningar, som redan nu möjliggör matproduktion utan åkrar eller ladugårdar. ”Om datatekniken har utvecklats enormt under de 20-30 senaste åren, ser detsamma nu ut att ske gällande biotekniken. Även processhanteringen har utvecklats. Tekniken finns redan. Nu hittar man ny användning för den. Det som tidigare var dyrt, håller nu på att bli billigt” säger VTT:s strategiska specialexpert Lauri Reuter i Kauppalehtis artikel.

Men varför är det så bråttom med ny teknologi inom matproduktionen? Svaret finns i klimatförändringen. Klimatförändringen ändrar jordens biologiska och fysiska förhållanden, samt de sätt på vilken matproduktionen sker. Då klimatet blir varmare, blir t ex vete- och majsskördarna mindre. I Standfords Universitet gjordes det i början på 2010-talet en undersökning, som visade att majs-och veteskördarna då var fem procent mindre än på 1980-talet. Orsaken till detta hittades klimatförändringen.

En forskare, doktor och läkare Sam Myers från Harvards T. H. Chan School of Public Health säger enligt Kauppalehti i en intervju för publikationen Live Science, att koldioxiden även ser ut att förorsaka att växternas protein-, zink- och järnhalt sjunker. Inte ens forskarna hade kunnat förutspå de här förändringarna i växternas näringsvärden.

Då haven blir varmare, ser det ut som om fiskarna söker sig närmare jordens poler, medan fiskbeståndet totalt sett sjunker. Som vi vet, växer jordens befolkning samtidigt, och det finns flera munnar att mätta.

Maten och produktionen av den är den vardaglig sak, men ändå ganska komplicerad. Faktorer som möjliggör matproduktionen, såsom gödsel, frön, bekämpningsmedel samt djurens foder bildar en mångfacetterad helhet. Dessutom kan både politik och lagstiftning antingen bromsa eller befrämja utvecklingen.

Man har nog tänkt sig att Finland kommer att vara en framgångsrik matproducent även i framtiden, på grund av att produktionsförhållandena samt livsmedelsövervakningen garanterar att maten är trygg. Detta beror bl.a. på att vi använder mycket litet medicinering då vi föder upp djur. Vi medicinerar inte djuren ”för säkerhets skull”. Även i växtproduktionen används det mycket litet bekämpningsmedel. Å andra sidan kommer det till Finland nya växt- och djurarter då klimatet förändras, sådana som inte tidigare tålt våra stränga klimatförhållanden. Hur kommer det att påverka olika sjukdomar? Är våra livsmedel i framtiden då lika trygga som i dag?

Man kan även fråga sig om det hos oss eller någon annanstans, ännu kommer att finnas traditionellt jordbruk i framtiden? Frågan beror på att den behövliga mängden trygga och rena livsmedel kommer att kunna produceras i kontrollerade förhållanden, i stället för på åkrar och i ladugårdar. Mat producerad på detta nya sätt kommer nog gradvis, och kommer först att erbjudas vid sidan om den mat som är producerad med traditionella metoder.

När vi talar om klimatförändringen och matproduktionen måste vi minnas tidsperspektivet. Då vi talar om klimatförändringen är tidsperspektivet ganska långt. Däremot utvecklas teknologin, livsmedelsindustrin och konsumentbeteendet mycket snabbare. I slutändan kommer allt ändå att bero på, hurdana förändringar konsumenten är färdig för. Det är inte helt lätt att förutspå eftersom vårt förhållande till maten inte enbart är rationellt, utan påverkas även av en mängd olika känslor.