Ruokatrendinä hyvinvoiva arki / Mattrenden välmåga i vardagen

Ruokatrendinä hyvinvoiva arki

Kesälomakausi lähestyy loppuaan ja kohta on taas aika palata arkeen; arkirutiineihin ja arkisyömiseen. Arjen hyvinvointi nojaa vahvasti yleisiin terveellisyys- ja hyvinvointikäsityksiin, ja se on jo vakiintunut ilmiö. Toive uusille terveellisille ruokatuotteille kasvaa kuitenkin edelleen.

K-Ryhmän Ruokailmiöt 2017 -raportissa, joka kertoo, mitä suomalaiset haluavat syödä nyt ja tulevaisuudessa, nostetaan täsmähyvinvointi merkittäväksi ruokailmiöksi. Aktiivinen hyvinvoinnin edistäminen on koko maan kattava ilmiö. Jopa 53 % suomalaisista aikoo edistää aktiivisesti omaa hyvinvointiaan arjen ruokavalinnoilla.

Parempiin valintoihin liittyy siis panostaminen parempaan arkiruokaan. Suomalaiset haluavat esimerkiksi lisätä kasvisten ja vihannesten käyttöä. Kasvisten ja vihannesten suosiminen kasvaa tasaisesti ja ostoskoreissa nähdään jatkossa entistä enemmän myös marjoja, siemeniä, pähkinöitä, avokadoa ja bataattia. Samalla halutaan vähentää lisätyn sokerin määrää ruoassa. Esimerkkinä voidaan mainita jogurtit ja muut samankaltaiset välipalat, joihin nykyään lisätään aikaisempaa vähemmän sokeria.

Terveellisyysajattelu näkyy isojen tavoitteiden rinnalla myös pieninä valintoina ja tekoina. Jopa 30% suomalaisista hakee totutuille valinnoille terveellisempiä vaihtoehtoja. Esimerkkinä tästä on, että suositaan enemmän vaaleaa lihaa punaisen lihan sijaan. Hyvinvoinnista huolehtiminen näkyy myös hyvinvointijuomien ja erilaisten vitamiinijuomien tarjonnan kasvuna. Myös kookosvedet ja aloe vera-juomat ovat entistä näkyvämmin esillä juomahyllyllä.

Suomalainen kuluttaja käyttäytyy ruoan suhteen eri tavalla arkena ja viikonloppuna. Kun viikolla korostetaan terveellisiä valintoja ja hyvää arkiruokaa, viikonloppuisin korostuu ruoasta nauttiminen. Tätä kutsutaan joustavaksi syömiseksi. Kun lähdetään siitä, että arkipäiviä on viisi ja viikonloppupäiviä kaksi, terveelliset arkirutiinit ovat ne, jotka ovat ratkaisevat kokonaisuuden kannalta.

Kuitenkaan ei voida tässä yhteydessä olla mainitsematta, että terveellisyystrendistä huolimatta ylipaino-ongelmat kasvavat suomalaisten keskuudessa. Syöminen pitäisi suhteuttaa omaan kulutukseen ja on syytä muistaa, että myös terveellistä ruokaa voi syödä liikaa. Tähänkin päätee sääntö terveellisistä arkivalinnoista. Kun syö niukemmin arkipäivinä, pystyy viikonloppuisin suhtautumaan rennommin syömiseen, myös mitä tulee määriin.

Mattrenden välmåga i vardagen

Semesterperioden närmar sig sitt slut och snart är det igen dags att återgå till vardagen; till vardagsrutinerna och vardagsätandet. Välmåga i vardagen får stöd av megatrenden beträffande det allmänna intresset för hälsa och välmåga, och fenomenet är redan väl etablerat. Trots det finns det fortfarande en önskan om mera hälsosamma livsmedelsprodukter.

I K-gruppens rapport Ruokailmiöt 2017, vilken berättar om vad finländarna vill äta nu och i framtiden, lyfter man fram precis välmåga som en signifikant mattrend. Att aktivt befrämja sin välmåga täcker som fenomen hela landet. Hela 53 % av finländarna tänker befrämja sin välmåga genom hälsosammare val i vardagen.

Till bättre väl hör alltså att satsa på bättre mat i vardagen. Finländarna vill till exempel öka användningen av grönsaker. Grönsakernas andel i våra köpkorgar växer ständigt, och man ser också allt mera bär, frön, nötter samt avokado och batat. Man vill samtidigt även minska användningen av socker. Som ett exempel kan man nämna yoghurt och andra liknande mellanmål, till vilka man numera tillsätter en betydligt mindre mängd socker än tidigare.

Hälsofokuseringen märks också då man vid sidan om sin vanliga diet byter ut vissa livsmedel mot andra. Ungefär 30 % av finländarna letar efter hälsosammare alternativ till de livsmedel man vanligen använder. Som ett exempel kan nämnas att man allt oftare byter ut rött kött mot ljusare. Även på dryckessidan kan man se hur hälsofokuseringen påverkar sortimentet. Vi kan se alla möjliga hälso- och vitamindrycker, samt ett ökat utbud av till exempel aloe vera-drycker och kokosvatten.

Den finländska konsumentens matbeteende är på vardagen ganska olikt jämfört med veckosluten. Medan man i veckan poängterar hälsoaspekter och bra vardagsmat, går man på veckosluten in för att njuta av maten. Detta kallar man flexibelt ätande. Om man utgår från att det finns fem vardagar och att veckoslutet är två dagar, blir de hälsosamma vardagsvalen avgörande för helheten.

Man kan ändå inte låta bli att i detta sammanhang påpeka, att det trots hälsotrenden, finns ett ökande problem med övervikt hos finländarna. Man bör äta i rätt proportion i förhållande till det man förbrukar, och det är skäl att betona att man även kan äta för mycket av den hälsosamma maten. Även här är det skäl att betona vikten av goda val i vardagen. Då man äter mindre mängder under vardagen, finns det utrymme till att förhålla sig mera avslappnat till ätandet under veckosluten.