Lähiruoan kysyntä kasvaa / Efterfrågan på närmat växer
Lähiruoan kysyntä kasvaa
Globalisaation myötä olemme jo pidemmän aikaa voineet ostaa elintarvikkeita joka puolelta maailmaa. Tämä ei ole ollut täysin ongelmatonta, koska aina silloin tällöin on syntynyt erialisia elintarvikeskandaaleja. Syy niihin on usein liittynyt, joko massatuotantoon tai pitkien kuljetusetäisyyksien tuomiin ongelmiin.
Vastareaktiona tähän moni kuluttaja on ruvennut kysymään itseltään; Onko siinä todella mitään järkeä, että elintarvikkeet kuljetetaan toiselle puolelle maailmaa ennen kuin ne löytävät loppukuluttajan pöytään? Myös geeniperimäämme ajatellen on paljon loogisempaa, että syömme ruokaa, joka on tuotettu meidän omassa elinympäristössämme. Tämän pohdinnan tuloksena moni kuluttaja on uudestaan ruvennut arvostamaan lähellä tuotettuja elintarvikkeita.
Lähiruokaan liitettyjä mielikuvia ovat korkea laatu ja tuoreus. Pidetään, myös eettisenä valintana, että suositaan lähialueiden tuottajia. Lähiruoan kuljetusmatkat jäävät suhteellisen lyhyiksi, mitä taas on tärkeää ympäristönäkökulmasta.
Voidaan todeta, että lähiruokatrendi on tullut jäädäkseen, ja tämän ansiosta moni pieni paikallinen elintarviketuottaja on saanut mahdollisuuden vastata kasvavaan kysyntään. Kuitenkaan ei ole kokonaan ongelmatonta löytää sopivaa jakelukanavaa näille tuotteille. Kauppa on keskittynyt suuriin yksiköihin, mitä vaatii, että elintarviketuottajan on pystyttävä valmistamaan riittäviä määriä, ennen kuin tämä voi olla vakavasti otettavissa oleva kumppani kaupalle.
Ehkä vielä suurempi jarru lähiruokatuotannon kasvua ajatellen, on ettei lähiruoalle löydy yksiselitteistä määritelmää. Onko lähiruoka sama kuin kotimainen ruoka? Vai onko lähiruoka tuotettu vielä lähempänä loppukäyttäjää? Onko lähiruoka aina pienen paikallisen tuottajan valmistama? Ja lopuksi ymmärtääkö kuluttaja mikä on ero lähiruoan ja luomuruoan välillä? Kuitenkin, niin kauan kuin meillä ei ole lähiruoalle selkeää määritelmää, elintarviketuottaja ei pysty puolueettomasti ja oikeudenmukaisesti käyttämään tätä käsitettä markkinoinnissaan.
Efterfrågan på närmat växer
Globaliseringen har lett till att vi redan ett bra tag har kunnat köpa livsmedel från alla delar av världen. Det har dock inte varit helt problemfritt utan nu och då har det uppstått olika slag av livsmedelsskandaler. Orsaken har flera gånger legat i antingen massproduktion av livsmedel, eller varit relaterad till långa transportsträckor.
Som en reaktion på detta har många konsumenter börjat fråga sig, om det faktiskt är någon mening med att vår mat transporteras världen över innan den når slutkonsumenten. Det låter ju mera logiskt att det, även med hänsyn till vårt genetiska arv, är meningen att vi skall äta den mat som producerad i vår närmiljö. Efter att ha ställt sig dessa frågor, har många konsumenter på nytt börjat sätta värde på de livsmedel som är närproducerade.
Närproducerad mat förknippas numera med god kvalitet och färskhet. Dessutom anser man det etiskt rätt att köpa närmat, då det samtidigt gynnar lokala aktörer. Kortare transportsträckor betyder också ett bättre val ur miljöperspektiv.
Närmats-trenden är här för att stanna, och det har det gett en chans åt små livsmedelsproducenter med en lokal prägel, att svara på den växande efterfrågan. Det är dock inte helt problemfritt för de små producenterna titta en distributör för sina produkter. Då handeln är koncentrerad till rätt stora enheter, betyder det att producenten bör kunna leverera en viss volym, för att bli en seriös leverantör för handeln.
Kanske ett ännu större hinder för att närmats-trenden skall kunna blomma upp på allvar, är avsaknaden av en entydig definition på vad närmat är. Är närmat detsamma som inhemsk mat? Eller är närmat producerad ännu närmare den ort på vilken slutkonsumenten finns? Är närmat alltid producerad av en liten lokal aktör? Och slutligen, förstår konsumenten skillnaden mellan närmat och ekologisk mat? Så länge det inte finns en entydig definition på vad närmat är, förblir det omöjligt för livsmedelsproducenterna att på ett objektivt och rättvist sätt använda begreppet i sin marknadsföring.
