Tulevaisuuden työelämä -huomisen johtajan haasteita. Framtidens arbetsliv - utmaningar för morgondag

Tulevaisuuden työelämä – huomisen johtajan haasteita

Tulevaisuuden työelämässä ei tunneta selviä rajoja ajan tai paikan suhteen. Raja työajan ja vapaa-ajan välillä hämärtyy, kun uuden teknologian myötä monen työ on ajasta ja paikasta riippumaton. Silloin kysymys kuuluu; Mitä tarvitsemme, jotta tulevaisuuden työelämässä voidaan huomioida työhyvinvointiin ja kestävään kehitykseen liittyviä näkökulmia? Toinen ajankohtainen kysymys on, miten työelämän muutokset vaikuttavat luovuuteemme ja kykyymme tuottaa innovaatioita? Edellä mainituista seuraa myös kysymys; Mitä vaatimuksia edellä mainitut muutokset asettavat johtajuuteen?

Työhyvinvoinnin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että työntekijä kokee, että työympäristö on turvallinen. Tämä toteutuu, kun hän tuntee olevansa kunnioitettu ja arvostettu. Toinen työhyvinvoinnin liittyvä asia on työsuhteen turvallisuus. Erityisesti tässä suhteessa nähdään nykyään lisääntyvää turvattomuutta, kun yhä useamman työsuhde on määräaikainen.

Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeätä pysytä palautumaan työn kuormituksesta. Globaalin kilpailun myötä työtahti on kiristynyt ja edellytetään että olemme jatkuvasti tavoitettavissa. Näin ollen olemme uuden haasteen edessä; Miten varmistamme, että jää riittävästi aikaa palautumiseen? Meidän pitää itse asettaa rajoja, kun työaika ei ole yhtä selkeästi määritetty, kuin aikaisemmin. Väestömme ikääntyessä, puhumme tarpeesta pidentää työuria. Tämä voi toteutua vain, mikäli palautumiseen liittyviin haasteisiin suhtaudutaan erityisellä vakavuudella.

Puhutaan myös kestävästä työelämästä ympäristönäkökulmasta. Lisääntyvä etätyö tarkoittaa vähemmän työmatkoja. Tämän seurauksena on perustettu uudenlaisia konttoreita, joissa on luovuttu henkilökohtaisista työhuoneista. Tämä on samalla tarkoittanut, että ollaan tultu toimeen pienemmällä neliömäärällä. Perinteisellä työpaikalla on kuitenkin monta etua, varsinkin ajatellen sosiaalisia kontakteja ja organisaation yhteen hitsautumista. Jotta nämä näkökulmat toteutuisivat myös tulevaisuudessa, tämä asettaa ihan uudenlaisia vaatimuksia johtajuuteen.

Työelämän muuttuessa on alettu puhua kehittävästä johtajuudesta. Tämä tarkoittaa, että siirrymme valvomisen kulttuurista luottamuksen kulttuuriin. Kehittävässä johtajuudessa puhutaan yksilön omistautumisesta, motivaatiosta ja terveydestä. Nämä ovat edellytyksiä sille, että luovuutemme ja kykymme tuottaa uusia innovaatioita voi säilyä tulevaisuudessakin.

On myös aivan selvää, että vaatimukset, jotka kohdistuvat huomisen johtajiin, kasvavat. Johtajalla pitää olla kyky toimia esikuvana, osoittaa henkilökohtaista huolenpitoa, sekä toimia innostajana. Siitä huolimatta, että tulevaisuudessa usein toimimme virtuaalisissa tiimeissä, johtajan pitää olla innostava, antaa tukea ja palautetta sekä osoittaa läsnäoloa. Tulevaisuuden johtajalta vaaditaan kykyä käsitellä monimuotoisuutta sekä yhä nopeampia muutoksia, samalla kun häneltä edellytetään eritysitä silmää inhimilliseen käyttäytymisen suhteen.

Framtidens arbetsliv – utmaningar för morgondagens ledare

Framtidens arbetsliv är alltmera gränslöst, dvs oberoende av tid och rum. Gränsen mellan arbetstid och fritid blir allt mera otydlig då teknologin möjliggör att mångens arbete inte är bunden till en speciell plats. Då kan man ställa frågan vad som i framtiden krävs för att kunna man kan skapa ett hälsofrämjande och hållbart arbetsliv? En annan fråga är hur framtidens arbetsliv inverkar på vår förmåga till kreativitet och att skapa innovationer? Ytterligare kan vi fråga oss vilka krav dessa förändringar ställer på framtidens ledarskap?

Med tanke på ett hälsofrämjande arbetsliv bör arbetstagaren kunna känna trygghet. Det betyder bl a en känsla av att man är uppskattad och respekterad. En annan form av trygghet är vår anställningstrygghet. I synnerhet på denna punkt kan vi se en ökad otrygghet, då vi har i dag allt större del av anställningarna är visstidsanställning.

Till ett hälsofrämjande arbetsliv hör också möjligheten att återhämta sig från den ansträngning arbetet kräver. I en global konkurrens skruvas arbetets tempo upp, samt att det förutsätts att vi ständigt är uppkopplade. Då stöter vi på en speciell utmaning när det gäller återhämtningen. Vi behöver förmågan att sätta gränser, eftersom arbetstiden inte längre är lika tydligt formulerad som tidigare. I dag då vi har en åldrande befolkning talar man särskilt om behovet av längre arbetskarriärer. För att detta skall vara möjligt bör vi ta frågan om återhämtningen på speciellt allvar.

Man talar också om ett hållbart arbetsliv ur miljöperspektiv. Ökat distansarbete betyder färre arbetsresor, vilket är bra ur miljöperspektiv. Samtidigt har det lett till har att man infört nya kontorslösningar, där man har avstått från egna rum för personalen. Detta har gjort att man klarat sig med en mindre totalyta. Den traditionella arbetsplatsen har dock många fördelar gällande sociala kontakter och organisationens sammansvetsning. För att dessa aspekter skall fungera i framtidens arbetsliv ställer det alldeles speciella krav på ledarskapet.

I arbetslivets förändring har vi börjat tala om utvecklande ledarskap. Det betyder att vi bör övergå från kontroll till tillit. I det utvecklande ledarskapet fäster man vikt vid individernas engagemang, motivation och hälsa. Bara då kan vi försäkra oss om att vi bibehåller den kreativitet som möjliggör skapandet av nya innovationer.

Det är alltså helt klart att kravet på framtidens ledare ökar på många sätt. Av ledaren förutsätts en förmåga att fungera som ett föredöme, en förmåga att visa personlig omtanke, samt en förmåga av att fungera som inspiratör. Trots att vi många gånger har virtuella team, bör ledaren kunna ge uppmuntring, stöd och feedback, samt en känsla av närvaro. Framtidens ledare bör alltså kunna hantera mångfald och allt snabbare föränderlighet, samt ha en speciell förståelse för mänskligt beteende.