Kiire luovuuden vihollisena / Brådskan är kreativitetens fiende

Kiire luovuuden vihollisena

Nyky-yhteiskunnassa suorituskeskeisyys on läsnä kaikkialla. Tämä koskee niin työelämää kuin vapaa-aikaa. Ilmiö näkyy kaikissa ikäryhmissä, myös lasten ja eläkeläisten keskuudessa.

Suorituskeskeisyyteen liittyy jatkuva kiire. Työelämässä olemme joutuneet sopeutumaan yhä kovenevaan työtahtiin. Eläkeläiset suorittavat matkoja sekä elämyksiä ja lapsia kuskataan harrastuksesta toiseen. Vastapainona on yhä yleisemmin alettu harrastamaan mm joogaa tai tietoista läsnäoloa. Mutta nämäkin harrastukset lisätään jo täynnä olevaan kalenteriin.

Työelämän organisaatioissa peräänkuulutetaan luovuutta, mutta miten luovuus suhtautuu meidän kiireiseen elämänrytmiin? Voidaan kysyä, syntyykö jatkuvassa kiireessä uusia luovia ajatuksia? Vai vaatiiko uuden luominen kiireettömän ympäristön? Tiedetään esimerkiksi, että antiikin ajattelijat elivät varsin kiireettömässä ympäristössä. Kun he olivat vapautettuja arkisista huolista, he pystyivät aina keskittymään, sekä menneen reflektointiin, että uuden luomiseen.

Työelämän organisaatioissa järjestetään erilaisia strategia- ja ideointipäiviä, jolloin vetäydytään kiireettömään ympäristöön muutamaksi päiväksi. Tämä on hyvä alku, mutta tarvitaan muitakin toimenpiteitä. Luovuutta ei voi aikatauluttaa, niin että kaikki arvokkaat ideat syntyisivät näiden päivien aikana. Meidän pitää osata rytmittää arkeamme niin, että päivittäin ja viikoittain jää aikaa reflektointiin ja uuden luomiseen.

On osattava suunnitella päivänsä ja viikkonsa, niin ettei jatkuvasti ole liian kova kiire. Käytännön suorittamisen lisäksi pitää jäädä aikaa reflektointiin, pohtimiseen ja palautumiseen. Jokaiseen päivään pitää mahtua sopivassa suhteessa työtä, vapaa-aikaa ja lepoa. Vasta kun nämä asiat ovat kohdallaan annetaan luovuudelle kunnon mahdollisuus.

Nyky-yhteiskunnassa, kun kaikenlaisia virikkeitä tulee joka suunnalta, arjen sopiva rytmittäminen vaatii johtajalta kovaa päättäväisyyttä. Uskallan väittää, että onnistujat erottuvat muista juuri tämän suhteen. Työssäni coachina olen tavannut monenlaisia johtajia. Menestyvän johtajan ulkoinen olemus on useimmiten hyvin rauhallinen. Hänestä välittyy lähes poikkeuksetta tyyneyttä ja näkee että hän on täysin läsnä nykyhetkessä.

Brådskan är kreativitetens fiende

I dagens samhälle är vi mycket prestationsorienterade. Detta gäller både i arbetslivet och på fritiden. Det syns också i alla åldersgrupper, även bland pensionärer och barn.

Då vi är prestationsorienterade har vi ständigt bråttom. I arbetslivet har vi varit tvungna att anpassa oss till ett allt högre tempo. Pensionärerna presterar genom att resa och utöva sina hobbyn. Barnen skjutsas från en aktivitet till en annan. Som motvikt till allt detta blir det allt vanligare med t ex yoga och mindfullness. Men även den typen av aktivitet läggs till i en redan tidigare fullspäckad kalender.

Arbetlivets organisationer efterlyser kreativitet. Men hur förhåller sig kreativiteten till den ständiga brådskan? Man kan fråga sig om det uppstår nya kreativa tankar under ständig tidspress? Eller behöver vi en stressfri miljö för att kunna skapa nytt? Vi vet bl a att antikens tänkare levde i en mycket stressfri miljö. Då de var befriade från praktiska bekymmer, kunde de helt koncentrera sig på att reflektera över det gångna och på att skapa nytt.

I arbetslivets organisationer ordnas det olika strategi- och idédagar, då man drar sig tillbaka i en stressfri miljö för några dagar. Detta är en bra början, med det krävs mer än det. Kreativiteten kan inte schemaläggas, så att alla värdefulla idéer kommer just vid utsatt tidpunkt. Utan vi bör kunna dela in vår vardag, så att vi dagligen, samt varje vecka, har tid för både reflektion och för att skapa nytt.

Man bör alltså kunna planera sin dag och vecka så att man inte ständigt är utsatt för tidspress. Förutom förpraktiska prestationer, behöver vi dagligen blir tid över för reflektion, tänkande och återhämtning. Varje dag bör bestå av arbete, fritid och vila i riktiga proportioner. Först när dessa element är på plats ger vi kreativiteten en ärlig chans.

I dagens samhälle, då vi hela tiden bombaderas av olika impulser, krävs det en speciell beslutsamhet av ledaren för att lyckas med att, att planera sin vardag på bästa sätt. Jag vågar påstå, att det är just på denna punkt de framgångsrika ledarna skiljer sig från de övriga. I mitt arbete som coach har jag träffat många typer av ledare. En framgångsrik ledare ger så gott som alltid ett intryck av att vara mycket lugn. Av hans yttre får man ett intryck av harmoni och av att han är fullständigt närvarande i nuet.