Ruokatrendit 2017 / Mattrender 2017

Ruokatrendit 2017

Elintarvike- ja ravitsemisala seuraa jatkuvasti syömiseen liittyviä trendejä. Trendit antavat inspiraatiota tuotteiden ja palveluiden kehitykselle. Nämä trendit näkyvät kauppojen ja ravintoloiden valikoimassa ja ohjaavat loppupelissä myös ihmisten ruokaan liittyviä valintoja.

Terveellisyys on yhä vahvistuva megatrendi. Tämä ei ole mikään uusi trendi, mutta mukaan on tullut uusia elementtejä. Nyt puhutaan selkeämmin kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, sekä vastuullisesta kuluttamisesta. Avainsanoja ovat eettisyys ja ekologisuus. Länsimaissa väestö ikääntyy ja ikäihmisillä on yhä enemmän rahaa käytettävissään. Tämäkin tukee terveellisyystrendiä, koska kiinnitetään huomiota siihen, miten voi elää terveenä mahdollisimman pitkään.

Kasvisruoan suosio kasvaa lihan syömisen kustannuksella. Viimeksi tammikuussa sosiaalisessa mediassa levisi ns “vegaanihaaste”. Lihaton maanantai on myös trendikäsite. Lisäksi markkinoille on tullut uusia tuotteita jotka sisältävä runsaasti kasvisproteiinia. Viime vuoden hittituotteet ovat nyhtökaura ja Härkis.

Kiinnitetään yhä enenevässä määrin huomiota ruoan puhtauteen ja aitouteen. Ollaan kiinnostuneita siitä mistä ruoka tulee, miten se on tuotettu, kuka on sen tehnyt ja miten jakelu hoidetaan. Hävikin välttämisestä ollaan myös entistä kiinnostuneempia. On jopa syntynyt ravintoloita jotka käyttävät hävikkielintarvikkeita raaka-aineena.

Terveellisten syiden lisäksi, on myös trendikästä olla jollakin ruokavaliolla. Gluteeniton, lihaton ja maidoton ovat selvässä kasvussa. Kaikki eivät ole niin ehdottomia ruokavalionsa suhteen, vaan kohtuullistaminen ja “fiftaaminen” ovat nousussa. Fiftaamisella tarkoitetaan, että puolitetaan jonkin raaka-aineen, esimerkiksi lihan, kulutusta. Fleksitarisimi on myös trendikäsite. Tämä tarkoittaa, että ollaan välillä jollakin ruokavaliolla, muttei kuitenkaan tauotta.

Funktionaalinen ruoka ja juoma on puhuttanut jo jonkin aikaa. Aina maailmalla nousee siihen liittyviä uusia trendejä. Tällä hetkellä puhutaan esimerkiksi merilevästä, hyönteisten proteiineista, kaktusvedestä, violeteista vihanneksista sekä koivunmahlasta.

Ihmisen elämässä on aika paljon asioita, joihin hän ei pysty vaikuttamaan. Suurin osa meistä kehittyneissä maissa voi kuitenkin vaikuttaa siihen mitä syö. Siksi ruokavalinnoista on yhä suuremmassa määrin tullut asia, joilla ihminen ottaa kantaa hänelle tärkeisiin asioihin. Ei ole liikaa väittää, että ihmisen ruokavalio on osa hänen identiteettiään.

Mattrender 2017

Livsmedels-och restaurangbranschen följer ständigt med trender som hänför sig till ätandet. Trenderna inspirerar produkt- och serviceutvecklingen. Dessa trender påverkar butikernas sortiment och restaurangernas matsedlar, och styr i slutändan också vad vi väljer att äta.

Hälsosamhet är en megatrend som bara förstärks. Den är i sig ingen ny trend, men till den hänför sig nya element. Nu talar man allt tydligare om välmående som en helhet, samt om ansvarsfull konsumtion. Nyckelbegrepp är etiskt och ekologiskt. I västvärlden har vi en åldrande befolkning och seniorerna har allt mera pengar till sitt förfogande. Även detta stöder hälsotrenden, eftersom man lägger vikt vid på vilket sätt man kan bevara sin hälsa möjligast länge.

Den vegetariska maten är på frammarsch på köttets bekostnad. Senast nu i januari spred det sig en ”veganutmaning” i den sociala median. Även köttfri måndag är ett trendbegrepp. På marknaden har det kommit en ny typ av produkter som innehåller rikligt med växtprotein. Succéprodukter från i fjol är pulled havre och Härkis.

Man fäster allt större vikt vid matens renhet och äkthet. Man är intresserad varifrån maten kommer, hur den är producerad, vem har producerat den, samt av hur distributionen sköts. Man är också allt mera intresserad av att minimera matsvinnet. Det har t o m uppstått restauranger som använder svinnlivsmedel som sin råvara.

Förutom av hälsoskäl, är det människor som följer någon diet p g a att det är trendigt. Glutenfri, köttfri och mjölkfri blir att vanligare. Alla är inte så absoluta gällande sin diet, utan även ”med måtta” och ”att fifta” är trendigt. Att fifta betyder att man halverar konsumtionen av något livsmedel, t ex av kött. Likaså är fleksitarism ett trendbegrepp. Det betyder att man följer någon diet, men inte utan avbrott.

Funktionella livsmedel har det redan funnits en längre tid. Inom den gruppen stiger det globalt alltid upp nya trender. För tillfället talar man bl a om alger, protein från insekter, kaktusvatten, violetta grönsaker och björksav.

I en människas liv finns det så många saker han inte kan ändra på. De allra flesta av oss i utvecklade länder kan dock inverka på vad vi äter. Därför har våra matval i allt högre grad blivit något, genom vilka vi tar ställning till frågor som är viktiga för oss. Det är inte för mycket att påstå att den diet vi följer är den del av vår identitet.